HALLINTOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2014 vp

HaVL 2/2014 vp - E 155/2013 vp

Tarkistettu versio 2.0

Valtioneuvoston selvitys EU:n yhdennetyn merialueiden valvonnan ja yhteisen tiedonvaihtoympäristön (CISE) kehittämisestä

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Suuri valiokunta on 27 päivänä marraskuuta 2013 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen EU:n yhdennetyn merialueiden valvonnan ja yhteisen tiedonvaihtoympäristön (CISE) kehittämisestä (E 155/2013 vp) hallintovaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

merenkulkuneuvos Sirkka-Heleena Nyman, liikenne- ja viestintäministeriö

raja- ja meriosaston apulaisosastopäällikkö, kommodori Markku Halonen, sisäministeriö, rajavartio-osasto

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • puolustusministeriö
  • Tulli.

VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Ehdotus

Valtioneuvoston selvityksen tarkoituksena on informoida eduskuntaa Euroopan unionin yhdennetyn merialueiden valvonnan ja yhteisen tiedonvaihtoympäristön (CISE) kehittämisestä ja muodostaa kansalliset tavoitteet vaikutettaessa komission valkoisen kirjan valmisteluun. Taustalla ovat komission lokakuussa 2009 ja lokakuussa 2010 antamat tiedonannot (KOM(2009) 538 lopullinen ja KOM(2010) 584 lopullinen).

Yhdennetyn merialueiden valvonnan avulla pyritään muodostamaan päätöksenteon tueksi tilannetietoisuus merellä harjoitetusta sellaisesta toiminnasta, joka vaikuttaa meriturvallisuuteen ja turvatoimiin, rajavalvontaan, meriympäristöön ja sen pilaantumiseen, kalastuksen valvontaan ja Euroopan taloudellisiin etuihin sekä yleiseen lainvalvontaan ja puolustukseen. Vuoden 2009 tiedonannossa esitetään pääperiaatteet yhteisen ympäristön kehittämiselle. Vuoden 2010 tiedonannon mukaan tavoitteena on luoda sekä siviili- että sotilasalan käyttäjäyhteisöt yhdistävä hajautettu tiedonvaihtojärjestelmä.

Komission esittämän etenemissuunnitelman mukaan ensin määriteltäisiin kaikki tietojenvaihtoon osallistuvat käyttäjäyhteisöt. Lisäksi kartoitettaisiin nykyinen tietojenvaihto EU:n ja kansallisella tasolla, analysoitaisiin alakohtaiset tietotarpeet, joita nykyinen tarjonta ei täytä, sekä määriteltäisiin tietojen yhteiset turvaluokitustasot, jotta alakohtaiset käyttäjäyhteisöt luokittelevat samantyyppiset tiedot samalla tavalla. Nykyisten ja suunnitteilla olevien alakohtaisten järjestelmien välisiä yhtymäpintoja kehitettäisiin. EU:ssa ja ETA-maissa vaihdettavien tietojen osalta määriteltäisiin käyttäjien oikeudet päästä tutustumaan monialaisiin tiedostoihin. Lisäksi pyritään takaamaan, että tietojenvaihdolle on selkeät oikeudelliset puitteet. Komissio tekee etenemissuunnitelman vaikutusarvioinnin ennen kuin CISE:n käyttöönottoa koskeva ehdotus esitetään neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

Valtioneuvoston kanta

Suomi kannattaa merialueilla tehtäviinsä liittyvää valvontaa harjoittavien viranomaisten välisen tietojenvaihdon lisäämistä ja automatisointia ja osallistuu tietojenvaihdon kehittämistä koskeviin hankkeisiin ja edistää niiden toteuttamista.

Suomen yleiset tavoitteet tietojen vaihdon kehittämisessä
  • tietojenvaihdon kehittämisessä tulisi hyödyntää täysimääräisesti jo olemassa olevia EU- ja kansallisia järjestelmiä sekä EU- ja kansallisen lainsäädännön nojalla kehitteillä olevia järjestelmiä
  • kehittämistyössä tulisi huomioida se, että tietojenvaihdon nykytilassa on eroja hallinnonalojen ja jäsenmaiden kesken, sekä se, että kaikkien merialueiden valvontaa harjoittavien viranomaisten ja tiedonannossa tarkoitettujen käyttäjäyhteisöjen tulisi osaltaan olla mukana kehittämistyössä
  • meriympäristöviranomaisten osalta tulisi huomioida INSPIRE direktiivin (2007/2/EC, Infrastructure for Spatial Information in the European Community) asettamat vaatimukset koskien sellaisen paikkatiedon hyödyntämistä päätöksenteossa, joka suorasti tai epäsuorasti vaikuttaa ympäristöön
  • hankkeen vaikutukset (oikeudelliset, hallinnolliset, tekniset ja taloudelliset) olisi hankkeen valmistelun yhteydessä selvitettävä luotettavasti
  • kehitystyössä olisi vältettävä hallinnollisen ja taloudellisen taakan lisäämistä jo toiminnassa olevia tietojenvaihtojärjestelmiä ylläpitäville viranomaisille ja näihin järjestelmiin tietoja raportoiville organisaatioille.
Toiminnalliset ja tekniset tavoitteet
  • yhdennetyn merialueiden valvonnan ja yhteisen tiedonvaihtoympäristön (CISE = Common Information Sharing Environment) kehittämistyön tavoitteena tulisi olla muodostaa tehokkaan päätöksenteon tueksi tilannetietoisuus sellaisesta merellä harjoitetusta toiminnasta, joka vaikuttaa merenkulun turvallisuuteen ja turvatoimiin, rajavalvontaan, meriympäristöön ja sen pilaantumiseen, kalastuksen valvontaan ja Euroopan unionin taloudellisiin etuihin sekä yleiseen lainvalvontaan ja puolustukseen
  • tiedonvaihdon pitäisi antaa lisäarvoa EU:n jäsenvaltioiden ja ETA-maiden viranomaisille tarjoamalla nykyistä selkeämpi kuva meriasioista hallinnonala- ja valtakunnanrajat ylittävän valvontatiedon avulla
  • kehittämistyössä olisi pyrittävä huomioimaan tavoitteet julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen avoimesta saatavuudesta sekä uudelleenkäytettävyydestä. Tämä edellyttäisi yhtenäisiä standardeja ja menettelytapoja
  • tiedonvaihdon tulisi lisätä tilannetietoisuutta ja huomioida kaikki merisektoriin liittyvät toiminnot, myös yhteistyö kolmansien maiden kanssa sekä ottaa huomioon viranomaisten tehtävät, tietojen luottamuksellisuus ja tietoturvallisuusvaatimukset
  • yhdennetyn merialueiden valvonnan ja sitä tukevan tiedonvaihtoympäristön tulisi perustua hajautettuihin järjestelyihin ja tietovarantoihin, jotka mahdollistavat jo olemassa olevien sektorikohtaisten tietojärjestelmien käytön, tietojenvaihdon sekä yhteen toimivuuden järjestelmän sisällä
  • kehittämisessä olisi pyrittävä luomaan yhtenäisiä tietovarantoja ja vahvistamaan automaattisia tiedonvaihtomekanismeja niin, että eri viranomaisten tarvitseman merialueen valvontatiedon keruu voidaan yksilöidä ja toteuttaa tarpeiden ja luottamuksellisuus- ja tietosuojasäätelyn mukaisesti
  • tiedonvaihdon kehittämisessä olisi selvitettävä missä määrin on tarpeen kehittää jäsenvaltioiden kansallisia järjestelmiä niin, että ne tukisivat tiedonvaihtoympäristön kehittämistä
  • tiedonvaihdon kehittämisen yhteydessä olisi selvitettävä mahdollisuudet tehostaa viranomaisten toimintaa ja kustannustehokkuutta luomalla uusia yhteistyömekanismeja ja tarkastelemalla viranomaisten työnjakoa
  • kehittämistyön etenemisen kannalta olisi tarpeen, että komissio tekisi viipymättä esityksen tiedonvaihtoympäristön teknisistä määrityksistä.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Merenkulkualan lisääntynyt taloudellinen toiminta edellyttää turvallista ja vakaata toimintaympäristöä. Komissio pyrkii tiedonannoissa esitetyllä tavalla luomaan merellisille viranomaisille yhteisen tietojenvaihtoympäristön (Common Information Sharing Environment, CISE), joka parantaa merivalvonnan yleistä tehokkuutta ja kustannustehokkuutta mahdollistamalla asianmukaisen, laillisen ja turvallisen tietojenvaihdon eri alojen ja jäsenmaiden välillä. Komissio on ilmoittanut antavansa yhdennetystä merivalvonnasta valkoisen kirjan vuonna 2014. Vaikka valkoisesta kirjasta ei ole mainintaa komission vuoden 2014 työohjelmassa, on valiokunnan mielestä ennakkovaikuttamisen kannalta perusteltua, että Suomi muodostaa tässä vaiheessa kansallisia tavoitteitaan.

Yhdennetyn merialueiden valvonnan avulla pyritään nykyistä parempaan tilannetietoisuuteen merellä harjoitetusta toiminnasta. Hanke kattaa meriturvallisuuden, rajavalvonnan, meriympäristön suojelun, kalastuksen valvonnan, tullin toiminnan sekä yleisen lainvalvonnan ja puolustuksen alat, joilla toimii eri puolilla unionia yhteensä noin 400 viranomaista. Hanke on merkittävä sektorirajat ylittävän tiedonvaihtoympäristön kehittämiseksi. Erityistä merkitystä tällä on viranomaisille, jotka toimivat usealla edellä mainitulla alalla, kuten Suomessa esimerkiksi rajavartiolaitos.

Valiokunta kannattaa tiedonvaihdon lisäämistä merellisten viranomaisten välillä. Sen avulla voidaan tehostaa merialueiden valvontaa, saavuttaa kustannussäästöjä sekä parantaa eri tahojen käytettävissä olevaa tilannekuvaa laadullisesti ja määrällisesti. Suomella on vahvaa osaamista ja kokemusta viranomaisten välisestä yhteistyöstä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, ja valiokunta pitää sen vuoksi tärkeänä, että Suomi osallistuu aktiivisesti puheena olevaan kehittämistyöhön.

Selvityksen mukaan tarkoituksena ei ole luoda yhtä hierarkkista järjestelmää vaan eri käyttäjäyhteisöt yhdistävä hajautettu tietojenvaihtojärjestelmä. Perusperiaatteena on, että samaa tietoa käsiteltäisiin järjestelmässä vain kertaalleen, ja järjestelmän tulisi tukea erilaisia sektorisovelluksia esimerkiksi eri viranomaisten salassa pidettävien tietojen turvallisen käsittelyn osalta. Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että tietojenvaihdon kehittämisessä tulisi hyödyntää täysimääräisesti jo olemassa olevia sekä kehitteillä olevia EU:n ja kansallisia järjestelmiä. Tarpeetonta hallinnollista ja taloudellista taakkaa tulee välttää. Tietojenvaihdon nykytilassa on lainsäädännöllisiä ja muita eroja hallinnonalojen ja jäsenvaltioiden välillä. Valiokunta korostaakin oikeudellisten, hallinnollisten, teknisten ja taloudellisten vaikutusten huolellista arviointia hankkeen valmistelun yhteydessä.

Valiokunta tähdentää myös kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä merialueiden valvonnan tehostamisen kannalta. Valiokunnan näkemyksen mukaan järjestelmään tulisi kehittää kolmansiin maihin nähden sellaiset turvalliset rajapinnat, jotka mahdollistavat näiden mukaan ottamisen tiedonvaihtoympäristöön mahdollisimman monella toiminnan osa-alueella.

Lausunto

Lausuntonaan hallintovaliokunta ilmoittaa,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Pirkko Mattila /ps
  • vpj. Mika Kari /sd
  • jäs. Heikki Autto /kok
  • Jussi Halla-aho /ps
  • Rakel Hiltunen /sd
  • Reijo Hongisto /ps
  • Risto Kalliorinne /vas
  • Markus Lohi /kesk
  • Outi Mäkelä /kok
  • Tapani Mäkinen /kok
  • Osmo Soininvaara /vihr
  • vjäs. Mikael Jungner /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne