Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
Ehdotettujen säädösten pääasiallisena
tavoitteena on luoda oikeudelliset puitteet, joilla säädellään
SIS II -tietojärjestelmää. Tietojärjestelmä on
tarpeellinen korkean turvallisuuden säilyttämiseksi
alueella, jonka sisärajoilla ei tehdä tarkastuksia.
SIS II -tietojärjestelmän lainsäädäntöpohjan
vahvistaminen ja uuden järjestelmän teknisten
edellytysten valmistuminen vaikuttavat ratkaisevasti siihen, että uudet
jäsenvaltiot voivat soveltaa täysimääräisesti
Schengenin säännöstöä ja
niiden kansalaiset hyötyä kaikista eduista, joita
vapaan liikkuvuuden alue tarjoaa. Lisäksi ehdotettujen
säännösten tavoitteena on yhdenmukaistaa
SIS II -tietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö paremmin
Euroopan unionin oikeuden kanssa ja laajentaa tietojärjestelmän käyttöä.
Schengenin säännöstö -työryhmä keskusteli komission
lainsäädäntöehdotuksista (KOM (2005
230 ja 236 lopullinen, 31.5.2005) Ison-Britannian puheenjohtajakaudella
vuoden 2005 toisella puoliskolla. Lainsäädäntöehdotusten kirjoittamistapa
sai osakseen runsaasti kritiikkiä, ja keskustelu eteni
hitaasti. Itävallan johtopäätös
tilanteesta oli, ettei keskustelua voitu enää jatkaa
komission esitysten pohjalta. Itävalta esitti puheenjohtajakautensa
aluksi muokatut ehdotukset SIS II -lainsäädäntöaloitteista.
Itävallan muokkaamissa ehdotuksissa noudatetaan hyvin pitkälle
Schengenin yleissopimuksen kirjoittamistapaa. Tietyt kysymykset,
kuten tietosuoja ja komitologia, on jätetty ehdotuksissa
vähemmälle huomiolle. Puheenjohtaja aikoo keskustella
näistä kysymyksistä erikseen, kun lainsäädäntöehdotukset
alkavat muuten olla valmiit.
Jäsenvaltioiden kannat poikkeavat edelleen toisistaan
eräissä keskeisissä kysymyksissä. Näistä voidaan
mainita:
— Harmonisoinnin aste asetusehdotuksessa (yhdenmukaiset
säännöt maahantulokieltojen sisällyttämiselle
SIS II -järjestelmään).
— Komitologiasäännökset
sekä päätöksessä että asetuksessa,
mutta erityisesti päätöksessä, koska
se on III pilarin instrumentti.
— SIS II -keskusjärjestelmän operatiivisen hallinnoinnin
järjestäminen.
— Tietosuojamääräysten tehokas
ja koherentti soveltaminen, koska useasta oikeusperustaltaan erilaisesta
lainsäädäntöinstrumentista huolimatta
SIS II muodostaa yhden yhtenäisen tietojärjestelmän.
Myös Euroopan parlamentti on kiinnittänyt huomiota
edellä mainittuihin seikkoihin. Lisäksi parlamentti
on ollut huolissaan biometriikan (valokuva ja sormenjäljet)
käyttöönotosta hakukriteerinä SIS
II:ssa. Parlamentti on myös esittänyt kritiikkiä mahdollisuudesta
ottaa jäsenvaltioissa käyttöön
keskusjärjestelmää vastaavat kansalliset
kopiot.
Oikeus- ja sisäasiain neuvoston on tarkoitus keskustella
SIS II -järjestelmän pitkän aikavälin operatiivisesta
hallinnoinnista 1.—2.6.2006.
Valtioneuvoston kanta
Itävalta totesi puheenjohtajakautensa aluksi, ettei
keskustelua työryhmässä ollut mahdollista jatkaa
komission lainsäädäntöaloitteiden
pohjalta. Puheenjohtaja esitti uudet luonnokset asetukseksi ja päätökseksi
toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän
(SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä.
Suomi hyväksyy puheenjohtajan lähestymistavan
ja sen, että keskustelua jatketaan uusien asiakirjojen
pohjalta.
Suomi lähtee säädösehdotusten
käsittelyssä siitä, että tietojärjestelmä säilyy
tehokkaana turvallisuusviranomaisten yhteistyövälineenä.
Suomi pitää tärkeänä SIS
II -tietojärjestelmän oikeudellisen perustan vahvistamista
hyvissä ajoin vuonna 2006, jotta järjestelmä voidaan
ottaa suunnitellussa aikataulussa käyttöön
vuonna 2007. Suomi osallistuu työryhmässä aktiivisesti keskusteluun
säädösehdotusten sisällöstä ja
ottaa huomioon eduskunnan linjaukset (HaVL 37/2005
vp — U 47/2005 vp).
Puheenjohtajan päätösluonnosta koskevassa ehdotuksessa
ei oteta kantaa komitologiamenettelyyn. Suomi toivoo, että keskustelu
komitologiamenettelyn käyttämisestä voitaisiin
aloittaa mahdollisimman pian.
Suomella ei ole asetus- tai päätösluonnoksen suhteen
merkittäviä ongelmia. Suomi kannattaa valokuvien
ja sormenjälkien käyttöönottoa
myös hakukriteerinä, mahdollisesti siirtymäajan
jälkeen vuonna 2009. Tavoitteena on, että toimivaltainen
viranomainen pystyy mahdollisimman tarkasti selvittämään
asetuksessa tai päätöksessä tarkoitetuissa
tapauksissa henkilön henkilöllisyyden ja mahdollisesti
ryhtymään toimenpiteisiin todettuaan, onko juuri
kyseisestä henkilöstä tallennettu kuulutus
järjestelmään. Virheetön tunnistaminen
on erittäin tärkeätä myös
haun kohteena olevan henkilön oikeusturvan ja toisen henkilön
henkilöllisyyden väärinkäytön
estämisen kannalta.
Asetusluonnoksen osalta Suomi olisi kannattanut yhdenmukaisempia
sääntöjä maahantulokieltojen
sisällyttämiselle SIS II -järjestelmään, mutta
voi tyytyä saavutettuun kompromissiin. Mikäli
asia nostetaan myöhemmin uudestaan keskusteluun, tullaan
tähän kiinnittämään
huomiota.
Suomi on alustavasti kannattanut erillisen tietohallintoviraston
perustamista SIS II -järjestelmän hallinnointia
varten. Ennen tietohallintoviraston perustamista komissio huolehtisi
keskusjärjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista.
Tarkoituksena kuitenkin on, että komissio delegoisi hallinnointitehtävät
toistaiseksi Ranskalle ja Itävallalle, jotka tällä hetkellä huolehtivat
keskusjärjestelmän hallinnoinnista. Suomi on valmis keskustelemaan
tietoverkon hallinnointiin liittyvien tiettyjen tehtävien
jättämisestä komissiolle.
Säädösehdotusten suomenkieliset tekstit
on tarkastettava.