Perustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen keskeisenä tavoitteena on, että kuntien tehtävänä nykyisinkin olevia maaseutuhallintotehtäviä hoidetaan toiminnallisessa kokonaisuudessa, jonka alueella toimii vähintään 800 maatalousyrittäjää ja jossa tehtäviä hoitaa yhteisen johdon alaisuudessa vähintään viisi henkilöä. Tällä hetkellä valtaosin toimialueella toimii alle 400 maatalousyrittäjää ja tehtäviä hoitavia viranhaltijoita on enintään kaksi.

Euroopan yhteisön lainsäädäntö edellyttää viljelijätukiprosessiin liittyvien tehtävien eriyttämistä siten, ettei yksittäinen viranhaltija vastaa useammasta kuin yhdestä Euroopan yhteisöltä veloitettavan menon hyväksymiseen, maksamiseen tai kirjanpitoon liittyvästä tehtävästä eikä mitään edellä mainituista tehtävistä suoriteta ilman valvontaa. Tehtävien eriyttämisen on hallituksen esityksessä katsottu edellyttävän vähintään viiden henkilön osallistumista tähän hallinnolliseen prosessiin kuntatasolla.

Esityksessä kunnat velvoitetaan kokoamaan tehtävät suurempiin ja tehokkaampiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin, joissa kunnat muodostavat yhteistoiminta-alueita, joiden sisällä tehtävien hoidon järjestämisvastuu kuuluu yhdelle alueen kunnista tai kuntayhtymälle.

Maaseutuhallinnon tehtävien kokoaminen suurempiin yksiköihin

Esityksen tavoitteena on, että koko maassa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta, on yhteensä enintään 80 tehtävien järjestämisestä vastaavaa kuntaa tai kuntayhtymää. Toiminnallinen kokonaisuus maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi edellyttää 1. lakiehdotuksen 4 §:n mukaan vähintään 800:aa maatalouden tukihakemuksen tehnyttä luonnollista henkilöä tai yhteisöä. Lakiehdotuksen 5 §:n mukaan tästä voidaan poiketa tietyillä edellytyksillä.

Hallintovaliokunta katsoo, että uudistuksen ei tule johtaa kuntien vakiintuneiden ja tarkoituksenmukaisten maaseutuhallinnon yhteistyöjärjestelyjen purkautumiseen, vaan mahdollisuutta poiketa 4 §:n 1 momentin säännöksestä tulee soveltaa joustavasti ja kunkin alueen ominaispiirteet huomioon ottaen. Erityisen tärkeätä tämä on läheisyysperiaatteen toteutumisen kannalta, kun palveluita hallituksen esityksen tavoitteen mukaisesti kootaan yhteen ja tukiverkko väistämättä harvenee.

Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden muodostamista ja toiminnan aloittamisen tukemista varten tullaan perustamaan valtakunnallinen kehittämishanke. Valiokunta puoltaa hankkeen toteuttamista.

Tehtävien hoidon järjestäminen

Maaseutuhallinto on 1. lakiehdotuksen 4 §:n mukaan järjestettävä kunnan alueella siten, että tehtäviä hoitaa yhteisen johdon alaisuudessa vähintään viisi viranhaltijaa tai toimihenkilöä, joista yksi johtaa tehtäviä hoitavaa yksikköä päätoimisesti. Lakiehdotuksen 5 §:n mukaan tästä voidaan poiketa tietyillä edellytyksillä, kuitenkin niin, että tehtäviä hoitaa yhteisen johdon alaisuudessa vähintään kolme viranhaltijaa tai toimihenkilöä, joista yksi johtaa tehtäviä hoitavaa yksikköä päätoimisesti ja tehtävien hoitamiseen osallistuu vähintään viisi viranhaltijaa tai toimihenkilöä.

Hallintovaliokunta pitää virkailijoiden määrän säätämistä lailla jäykähkönä ja kuntien itsemääräämisoikeutta kaventavana ratkaisuna. Siksi onkin tärkeää, että kunnat ratkaisevat lakiehdotuksen sisältämien edellytysten puitteissa, miten organisoivat tehtävät. Valiokunta tukee ajatusta siitä, että kunnat yhdistävät maaseutuhallinnon tehtävien hoitoa esimerkiksi maaseudun kehittämistehtäviin sekä ympäristöterveydenhuollon ja maaseutuyrittäjien lomituspalveluiden hallintoon. Tämä on mahdollista, koska maaseutuhallinnon tehtäviä hoitavan henkilökunnan ei yksikön johtoa lukuun ottamatta tarvitse hoitaa tehtäviä päätoimisesti.

Hallintovaliokunta tukee asiantuntijakuulemisissa esille tuotua näkemystä, että 1. lakiehdotuksen 4 § ei edellytä, että yksikön johtajan tulee toimia ainoastaan maaseutuhallinnon tehtävissä. Jos yksikössä hoidetaan myös muita kuin maaseutuhallinnon tehtäviä, kuten juuri maaseudun kehittämistehtäviä tai ympäristöterveydenhuollon taikka maatalousyrittäjien lomituspalveluiden tehtäviä, on luontevaa, että yksikön johtaja hoitaa tosiasiassa myös näihin liittyviä johdon tehtäviä.

Viranomaisyhteistyö

Valiokunta korostaa, että tulevien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten osallistuminen tehtävien hoidon ohjaukseen kunnissa on erityisen tärkeää. Kuntien ja keskusten yhteistoiminnan sujuminen on maaseutuhallinnon kannalta keskeinen kysymys. Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten osaamista on myös syytä jatkossa kehittää ja tämä on selkeintä toteuttaa Maaseutuviraston suoraan kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisille kohdistettavalla koulutuksella.

Pykäläkohtaiset muutostarpeet

Hallintovaliokunta kiinnittää maa- ja metsätalousvaliokunnan huomiota vielä eräisiin asiantuntijakuulemisissa esille nousseisiin pykälämuutostarpeisiin:

1. Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa

1 §. Soveltamisala.

Lain soveltamisala olisi luontevampaa määritellä maaseutuhallinnon käsitettä käyttäen.

7 §. Ennakkotieto.

Pykälän osalta saattaisi vielä olla syytä tarkentaa, onko valtioneuvosto sidottu ministeriön antamaan ennakkotietoon ja jos on, koskisiko päätöksen sitovuus vain kunnan kannalta myönteistä ennakkopäätöstä.

10 §. Valtioneuvoston päätöksenteko-oikeus.

Säännöksestä ei selkeästi ilmene, että valtioneuvostolla on päätöksenteko-oikeus myös 9 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa.

13 §. Muutoksenhaku.

Säännöksen mukaan valtioneuvoston päätöstä kuntien velvoittamisesta yhteistoimintaan on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Valiokunta toteaa, että hallintopakkopäätöksissäkin on pääsääntönä, että valitus lykkää päätöksen täytäntöönpanoa. Mikäli pykälän 3 momenttia ei voida muuttaa, tulisi se hallintovaliokunnan mielestä kuitenkin perustella nyt tehtyä tarkemmin.