Perustelut
Kuntatalous
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että kuntatalouden
tila pysyy talouskasvun hidastumisesta huolimatta hyvänä vielä vuonna
2009. Myönteisistä näkymistä huolimatta
tulevaan kehitykseen liittyy useita huolenaiheita. Kansainvälisen talouden
epävarmuus on tällä hetkellä normaalia
suurempaa. Talousennusteita on aivan viime aikoina tarkistettu usealla
taholla alaspäin, ja taantumaan on varauduttava myös
kuntien toimenpitein. Vaikka riskit kuntatalouden kiristymiselle
ovatkin kasvaneet suhdannetilanteen heikkenemisen johdosta, kuntien
pitäisi juuri nyt panostaa odotettavissa olevaa suhdannetaantumaa
lieventäviin toimenpiteisiin aloittamalla rakennus- ym.
hankkeita ja tukemalla peruskorjaustoimintaa.
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate kohoaa käytettävissä olevien
laskelmien perusteella vuonna 2008 700 miljoonalla eurolla
3,1 miljardiin euroon, kun sekä kunnallisvero-
että yhteisöverotulot ovat kasvaneet nopeasti.
Vuosikatteen on arvioitu kuluvasta vuodesta vielä hieman
paranevan vuonna 2009 noin 3,2 miljardin euron tasolle.
Toimintamenojen kasvun hidastuminen on kuitenkin perusedellytys
tasapainon säilymiselle. Kun nettoinvestoinnit pysynevät
ensi vuonna 3 miljardin euron tasolla ja lainakanta noin
9,5 miljardissa eurossa, vuosikatteen arvioidaan riittävän
nettoinvestointien rahoittamiseen, mikä vähentää velanoton kasvupaineita.
Mikäli nettoinvestoinnit pysyvät oletetussa 3,0 miljardissa
eurossa, vuosikate ei vuoden 2010 jälkeen kuitenkaan riitä täysimääräisesti
nettoinvestointien kattamiseen. Ilman käyttötalouden
menokehityksen hillintää sekä investointien
kestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntatalouden
tila uhkaa jälleen heikentyä.
Kuntatalouden rahoitustilanteen tämän hetkisestä kokonaistasapainosta
huolimatta siinä on huomattavia kuntakohtaisia, alueellisia
ja kuntaryhmittäisiä eroja. Rahoitusongelmat,
joita kuvaavat velkaantumisen ja veroprosentin kasvu, keskittyvät
lähinnä alle 6 000 asukkaan kuntiin sekä alueellisesti
Pohjois- ja Itä-Suomeen. Toisaalta heikon kehityksen kuntia
on myös muualla maassa, lähinnä sellaisilla
alueilla, jotka ovat kaukana alueellisista keskuksista ja joille
on tyypillistä voimakas väestön väheneminen
ja väestön ikärakenteen muutos. Eriytymiskehityksen arvioidaan
kuntatalouden kokonaistilanteen paranemisesta huolimatta kiihtyvän
lähitulevaisuudessa. Vaikeimmassa asemassa olevien kuntien
osalta olisi harkittava erityisen kehittämisohjelman tarvetta.
Valmisteilla olevassa kuntien valtionosuusuudistuksessa kuntien
väliset suhteet tulevat muuttumaan. Uudistuksen toteuttaminen
kustannusneutraalisti ei johda parhaaseen lopputulokseen, vaan valtionosuuksien
kokonaismäärää olisi aiheellista
nostaa. Vielä hallintovaliokunta kiinnittää huomiota
siihen, että kun valtio nyt verotuksen muutoksilla pienentää kuntien
verotulokertymää, on varmistettava, että verokevennysten
kompensoiminen kohdentuu täysimääräisesti
menettäviin kuntiin.
Hallintovaliokunta on huolissaan ensi vuodelle ehdotettujen
harkinnanvaraisten rahoitusavustusten määrän
pienenemisestä 5 miljoonalla eurolla 15 miljoonaan euroon.
Avustusten taso olisi perusteltua säilyttää ennallaan.
Mikäli harkinnanvaraisista rahoitusavustuksista jatkossa
luovutaan, tulee niille kunnille, joilla ei ole edellytyksiä taloutensa
vakauttamiseen pelkästään omin toimenpitein,
luoda jokin korvaava tukimuoto. Valiokunta toteaa, että kuntien
harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia on jouduttu käyttämään
myös esimerkiksi luonnonkatastrofien kunnille aiheuttamien
taloudellisten menetysten kompensoimiseen. Valiokunnan mielestä tällaisia
tarkoituksia varten tarvitaan oma erillinen rahoitus.
PARAS-hankkeen tarkoituksena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta,
kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia,
uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa
kuntien ja valtion välistä tehtävien
jakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen
järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien
kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen
perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien
menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien
järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle.
Valiokunta tähdentää PARAS-hankkeen tehokasta
toimeenpanoa puitelain ja hallintovaliokunnan linjausten mukaisesti
(HaVM 31/2006 vp). Valiokunta tulee
jatkossakin arvioimaan kiinteästi uudistusprosessin etenemistä.
Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota
myös kuntien syvän yhteistoiminnan avustuksiin
osoitettavan määrärahan riittävyyteen.
On välttämätöntä,
että valtio sitoutuu jatkossakin toteuttamaan pitkäjänteistä ja
vakaata kuntapolitiikkaa, jotta kunnallisten peruspalveluiden saatavuus
ja laatu voidaan turvata koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.
Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot
Hallintovaliokunta toteaa, että kunnallisten erityisohjelmien
ja kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena
on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä,
pienentää alueiden välisiä kehityseroja
sekä turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko
Suomessa. Kuntien ja maakuntien tulee voida hyödyntää tämä rahoitus
täysimittaisesti omissa kehityshankkeissaan. Valiokunta
on huolissaan maakunnan kehittämisrahan pienentämisestä 1,5 miljoonalla
eurolla kuluvan vuoden tasosta 31,656 miljoonaan euroon vuodelle
2009. Määrärahan pienentämiselle
tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa ei ole perusteita. Kainuun
kehittämisrahan tasoa on myös syytä seurata
ja huolehtia siitä, että se säilyy samassa
suhteessa yleisesti muualla maassa vastaaviin tehtäviin
varattujen määrärahojen tasoon nähden.
Valiokunta seuraa omalta osaltaan Kainuun kehittämisrahan
vaikutuksia maakunnan hallintokokeilun tuloksiin.
Maahanmuutto
Sisäasiainministeriöön on vuoden
2008 alusta lukien muodostettu maahanmuutosta ja kotoutuksesta vastaava
kokonaisuus. Siihen kuuluvat maahanmuutto-osasto ja sen alaisuudessa
Maahanmuuttovirasto. Valiokunta tähdentää,
että maahanmuuttopolitiikalla edistetään
laillista maahanmuuttoa, annetaan kansainvälistä suojelua,
torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa sekä edistetään
kotoutumista ja hyviä etnisiä suhteita. Maahanmuuttopolitiikan
on oltava yhtenäistä, kokonaisvaltaista ja aktiivista. Maahanmuuttopolitiikassa
tulee myös toteutua ihmis- ja perusoikeuksien.
Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin osoitettua määrärahaa
on vuoden 2009 talousarviossa alennettu kuluvan vuoden tasosta 675 000 euroa.
Myös kehys on aleneva. Suhteessa lisääntyneeseen
kysyntään sekä uusien tehtävien
ja hankkeiden hyvään hoitamiseen henkilöstön määrää ei
voitane vähentää ilman, että palvelukyky
huononee.
Hallintovaliokunta on huolissaan myös kotouttamismäärärahojen
riittävyydestä. Kotouttamisen puiteohjelmassa
vuosiksi 2008—2011 on määritelty tarvittavat
voimavarat tavoitteiden toteuttamiseksi. Kotoutumisen onnistuminen
on edellytys työperäisen maahanmuuton lisäämiselle,
mutta sen saavuttaminen edellyttää erityisesti
henkilöstö- ja muiden resurssien uudelleen arvioimista.
Nykyisillä resurssikohdennuksilla on vaarana ajautua muissa
Euroopan maissa koettuihin ongelmiin. Kotoutumisen edistämiseen
on nyt varattu paitsi työvoimapoliittista koulutusrahaa,
perusopetuksen valmentavan koulutuksen määrärahaa
ja rahaa kunnille pakolaisten ja heihin verrattavissa olevien henkilöiden
vastaanotosta maksettaviin korvauksiin. Eri määrärahat tulisi
koota yhdelle momentille sisäasiainministeriön
pääluokkaan ja huolehtia samalla siitä, että määrärahan
volyymi myös vastaisi nykyistä paremmin maahanmuuton
määrissä tapahtuvia vaihteluita. Hallintovaliokunta
huomauttaa samalla, että kuntien edustajien taholta on
eri yhteyksissä esitetty huoli vastaanoton kuntakorvausten
riittämättömyydestä ja niiden
laskentaperusteiden selkeyttämisen tarpeesta.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että pääkaupunkiseudulle,
Turun seudulle ja muille merkittäville maahanmuuttoalueille
laaditaan yhdessä valtion ja seudun kuntien kanssa pilottiohjelma maahanmuuttajien
kotouttamisen ja työllistymisen edistämiseksi.
Tavoitteena on toteuttaa hallitusohjelman mukainen pilotti vuosina
2009 ja 2010. Helsingin, Vantaan, Espoon, Tampereen ja Turun kaupungit
ovat valmistelleet esityksiä uusiksi, nykyisiä toimenpiteitä täydentäviksi käytännöiksi.
Pilottiohjelman toteuttaminen edellyttää valtion
talousarviossa vuositasolla 2,5 miljoonan euron lisärahoituksen.
Vuoden 2009 aikana otetaan käyttöön
uusi ulkomaalaisasioiden sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä.
Järjestelmän rakentaminen on osittain rahoitettu
tuottavuuden edistämisellä. Vaikka sisäasiainministeriö ja
Maahanmuuttovirasto ovat jo sitoutuneet 30 henkilötyövuoden
tuottavuusvähennykseen, tämä ei yksin
riitä, vaan sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän
lisärahoitustarpeeksi olisi syytä varata 985 000
euroa.
Maahanmuuttopolitiikan ja maahanmuuttohallinnon kokoaminen yhteen
on tärkeää. Tämä työ,
joka on vielä osittain kesken, on saatettava valmiiksi
mahdollisimman pian (ks. esim. HaVL 18/2008 vp).
Sisäinen turvallisuus
Poliisitoimi.
Poliisin nettobudjetoiduksi toimintamenomäärärahaksi
esitetään 660 miljoonaa euroa. Määräraha
on lähes 18,5 miljoonaa euroa suurempi kuin kuluvan vuoden,
lisäbudjetit mukaan lukien, yhteenlaskettu toimintamenomääräraha.
Lisäksi poliisitoimen lukuun ehdotetaan 2,5 miljoonan euron
arviomäärärahaa maastapoistamiseen ja
noutokuljetuksiin liittyviä menoja varten.
Vuoden 2009 talousarvioesitys on laadittu poliisin toimintamenomomentin
osalta valtioneuvoston maaliskuussa 2008 tekemän kehyspäätöksen
mukaisesti. Valtioneuvoston selonteosta koskien valtiontalouden
kehyksiä vuosille 2009—2012 antamassaan lausunnossa
hallintovaliokunta on tyydytyksellä todennut määrärahoja
lisätyn poliisin toiminnan vakiinnuttamiseen ja työttömien
poliisien palkkaamiseen (HaVL 9/2008 vp).
Valiokunta toteaa, että ensi vuodelle esitetty rahoitus
mahdollistaa tulevana vuonna poliisimiesten määrän
pitämisen nykyisellä tasolla eli vähintään
7 580 poliisimiehessä. Määräraha
parantaa poliisin mahdollisuuksia palkata uusia vasta valmistuneita
ja työttömänä olleita poliisimiehiä.
Kuitenkaan määrärahalla ei kyetä työllistämään
kaikkia koulutettuja ja palvelukseen halukkaita henkilöitä.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että kuluvan vuoden tapaan vuonna 2009 voidaan poliisimiehiä ottaa
vakinaiseen tai määräaikaiseen virkasuhteeseen,
jos vakinaistaminen ei taloudellisista syistä ole mahdollista.
Työllisyystilanne näyttää jo
heijastuvan poliisikoulutukseen hakeutumiseen. Riittävän
hyviä hakijoita ei ole enää vuonna 2008
ollut täyttä koulutuspaikkamäärää vastaavasti.
Valiokunta huomauttaa, että poliisin toimitilakulujen
indeksitarkistuksia, jotka ovat sidottuja menoja, ei ole huomioitu
ensi vuoden budjetissa vastoin budjetin täydellisyysperiaatetta. Voimassa
oleviin vuokrasopimuksiin perustuvat indeksitarkistukset nostavat
kustannuksia ensi vuoden alusta lukien 2,4 miljoonalla eurolla.
Muiden kustannusten sekä investointien kohdalla inflaatiovaikutus
on yhteensä lähes samaa tasoa kuin toimitilakulujenkin.
Tässä yhteydessä on syytä todeta,
että kustannustason noususta johtuvat yleiset menopaineet
ovat yhteisiä koko valtionhallinnolle. Investointi- ja
kehittämishankkeet kyettäneen rahoittamaan vuonna
2009 kuluvan vuoden tasolla. Samalla on kuitenkin syytä todeta,
että investointeja, joilla voidaan kehittää tuottavuutta,
on viime vuosina voitu toteuttaa hyvin rajoitetusti.
Poliisihallinnossa on meneillään mittava paikallishallinnon
rakenneuudistus. Seuraavaksi on toteutettavana poliisin keskus-
ja aluehallinnon uudistustyö. Kokonaisvaltaisen tarkastelun
ja lainvalmistelun kohteena ovat myös poliisin tehtäviä ja
toimivaltuuksia koskeva lainsäädäntö. Tämän
lisäksi poliisiylijohtaja Mikko Paateron johdolla työskentelee
tulevien vuosien resurssitarpeita kartoittava työryhmä.
Valiokunta korostaa, että tämän työryhmätyön
tulosten pohjalle tulee perustaa pitkäjänteisesti
tulevien vuosien poliisin henkilöresurssimitoitus.
Hallintovaliokunta painottaa aiempaan tapaan Helsingin poliisilaitoksen
erityistehtäviä pääkaupungin
poliisilaitoksena. Kansainvälisistä vierailuista
ja tapahtumista sekä valtakunnallisista tehtävistä aiheutuu
jatkuvasti huomattavia kustannuksia. Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
on joutunut toistuvasti rahoittamaan näitä erityistehtäviä normaalista
rahoituskehyksestään, mikä on vaikeuttanut
muiden tehtävien hoitamista. Erityismenoja varten Helsingin
poliisilaitokselle tulee valiokunnan käsityksen mukaan
antaa korvamerkitty rahoitus.
Suojelupoliisin alustava kehys vuodelle 2009 on 5 prosenttia
kuluvan vuoden talousarviota pienempi. Tämä merkitsee
sitä, että nykyistä toiminnan tasoa ei
voida pitää yllä. Talousarvioesityksessä esitetään
suojelupoliisin yhteiskunnallisiksi vaikuttavuustavoitteiksi ääriliikkeiden nousun
estäminen, tietoverkkorikollisuuden torjunta ja terrorismin
torjunta. Erityisen huolestuttavaa on se, että alustavat
kehykset eivät saadun selvityksen perusteella mahdollista
terrorismin torjunnassa välttämätöntä kansainvälisen
yhteistyöverkoston laajentamista.
Yleinen kustannustason nousu, kasvavat kansainväliset
velvoitteet, rikostutkinnan asiantuntijapalvelujen kysynnän
jatkuva kasvu, rikostorjunnan kustannustason nousu, ennakoimattomat laajat
rikostutkimukset ja tuottavuusvähennykset vaativat yhä tiukempaa
keskusrikospoliisin toiminnan priorisointia. Toimintoja karsimalla on
mahdollista saavuttaa lyhyen aikavälin säästöjä,
mutta tällaiset ratkaisut muodostuvat helposti vähänkin
pidemmällä ajanjaksolla yhteiskunnalle kalliiksi.
Esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan
tapahtuva panostus tuo valiokunnan käsityksen mukaan yhteiskunnan rahoituksen
moninkertaisesti takaisin.
Poliisin sisäisen alustavan resurssijaon perusteella
liikkuvan poliisin vuoden 2009 määräraha ei
näytä mahdollistavan nykyisen henkilöstömäärän
säilyttämistä. Käytännössä poliisimiesten
lukumäärän alentuminen vähentää liikennevalvontaa.
Aleneva resurssikehitys on liikkuvassa poliisissa jatkunut vuodesta
2004 lähtien. Ajoneuvojen ja veneiden sekä valvontalaitteiden
uusimista ei myöskään ole mahdollista
toteuttaa tarvetta vastaavasti.
Valiokunta tähdentää, että myös
mainituilla poliisin erillisyksiköillä on merkittävä tehtäväalue
sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä, minkä vuoksi
niidenkin rahoitustasapainosta on huolehdittava tehtävien
edellyttämällä tavalla.
Rajavartiolaitos.
Rajavartiolaitos on esimerkillisesti sopeuttanut toimintansa
kulloistenkin, varsin tiukkojen, toimintamäärärahojen
puitteisiin. Toimintamenokehykset ovat viime vuosina muodostuneet
yhä ahtaammiksi. Välttämättömiä investointeja
ja hankkeita on jouduttu osin siirtämään
eteenpäin ja osin karsimaan. Sopeuttaminen käytettävissä olleisiin
määrärahoihin on toteutettu ainoalla
käytettävissä olleella keinolla, vähentämällä henkilöstöä.
Rajavartiolaitos onkin saavuttanut etupainotteisesti tuottavuustavoitteeseen
sisältyvät vuosien 2006—2011 henkilöstövähennykset.
Hallintovaliokunta on jo aiemmin katsonut, että henkilöstövähennysten
tie on nyt kuljettu loppuun (HaVL 9/2008 vp).
Tässä kohdin valiokunta tähdentää samalla
teknisen valvonnan kokonaissuunnitelman ja sen toteuttamisen merkitystä.
Rajavartiolaitoksen kiinteistövarallisuudesta pääosa
on siirretty Senaatti-kiinteistöjen omistajahallintaan
vuoden 2008 alusta lukien. Osa kiinteistöistä,
esimerkiksi saarilla sijaitsevat merivartioasemat, ovat jääneet
kuitenkin vastoin rajavartiolaitoksen tahtoa sen hallintaan. Laitoksen
hallintaan jääneen kiinteistövarallisuuden
uudistamis- ja kehittämiskulut ovat noin 2,3 miljoonaa
euroa vuonna 2008. Näitä kuluja ei ole sisällytetty
vuoden 2008 talousarvioon. Vuoden 2009 talousarvioon on esitetty
ainoastaan 700 000 euron määrärahaa
sanotun kiinteistövarallisuuden menoihin sekä 400 000
euroa pienten investointien vuokriin.
Kiinteistömenot muodostavat kasvavan, nykyisellään
35 prosentin, osuuden laitoksen muista toimintamenoista. Rajavartiolaitos
pystyy saadun selvityksen mukaan 2—3 vuodessa pysäyttämään
kiinteistömenojen kasvun jatkamalla toimitilojen voimakasta
vähentämistä. Välttämättömiä kalustouudistuksia
on myös jatkuvasti siirretty eteenpäin. Uuden
rajavartiomallin etupainoisen toteuttamisen arvioidaan tuottavan jonkin
verran säästöjä rajavartioasemien
yhdistämisen myötä, mutta nämä toimenpiteet
vaikuttavat viiveellä ja kattavat vain osan lisääntyvistä kustannuksista.
Talouden tasapainottaminen valtion talousarvioesityksen pohjalta
edellyttää vuonna 2009 arviolta 50—60
henkilötyövuoden vähentämistä, kalustoinvestointien
leikkaamista sekä operatiivisen toiminnan leikkaamista.
Henkilöstöä joudutaan ilmeisesti lisäksi
siirtämään pohjoisista vartiostoista
Kaakkois-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Samalla
linjalla joudutaan jatkamaan myös seuraavana vuonna, ellei
rahoitusta saada tasapainoon
Hallintovaliokunta viittaa edellä lausutun lisäksi
aikaisempiin kannanottoihinsa HaVL 15/2007 vp ja HaVL
9/2008 vp sekä valtiovarainvaliokunnan
mietintöön VaVM 25/2007 vp sisältyvään
lausumaan, jossa hallitus on velvoitettu jo talousarvioesityksessään
kompensoimaan rajavartiolaitoksen kiinteistöhallinnan siirrosta
Senaatti-kiinteistöille aiheutuvat lisäkustannukset
täysimääräisesti. Tämä merkitsee sitä,
että rajavartiolaitokselle on otettava ensi vuoden talousarvioon
kuluvalta vuodelta budjetoimatta jääneiden 2,3
miljoonan euron lisäksi kiinteistövarallisuuden
uudistamis- ja kehittämiskulut myös ensi vuoden
osalta leikkaamattomina.
Pelastusopisto.
Valiokunta toteaa myönteisenä seikkana, että Pelastusopistolle
varatulla rahoituksella kyetään turvaamaan ammattitaitoisten pelastajien
saatavuus myös tulevaisuudessa. Lisäksi siviilikriisinhallinnan
määrärahat nousevat tasolle, joka antaa
Suomelle mahdollisuuden lähettää noin
150 erityisasiantuntijaa siviilikriisinhallinnan eri tehtäviin.
Vuoden 2009 talousarvioesitykseen sisältyvällä määrärahalla
saadaan myös lisäpanostusta siviilikriisinhallinnan kotimaan
valmiuksiin.
Hätäkeskuslaitos.
Eduskunta on hyväksynyt kuluvan vuoden alkupuolella
hallintovaliokunnan mietinnön koskien hätäkeskusuudistuksen
toimeenpanoa (HaVM 3/2008 vp — VNS
3/2007 vp). Selontekomietinnöstä ja
hallintovaliokunnan lausunnosta HaVL 19/2008 vp (MINS 6/2008
vp) ilmenevät hätäkeskuslaitoksen
kehittämistarpeet.
Hallituksen velvollisuutena on huolehtia siitä, että uudistuksen
toimeenpanoa jatketaan mietinnön HaVM 3/2008
vp mukaisesti. Tämä merkitsee muun muassa
sitä, ettei tuottavuusohjelmaan sisältyviä hätäkeskushenkilöstön
vähennyksiä tule tehdä. Hätäkeskuslaitos
ei kykene selviytymään lakisääteisistä tehtävistään
ilman lisärahoitusta. Henkilökunnan pysyvyydestä, koulutuksesta
ja kilpailukykyisestä palkkauksesta ei kyetä huolehtimaan
talousarvion puitteissa. Hätäkeskusjärjestelmän
toiminnan vakiinnuttaminen ja tietojärjestelmien uudistaminen
ovat velvoitteita, joiden toteuttaminen on tehtävä niin
pian kuin se on inhimillisesti katsoen mahdollista.
Tulli.
Valiokunnan toimialaan tulli kuuluu keskeisesti siltä osin
kuin kysymyksessä on tullin toiminta sisäisen
turvallisuuden viranomaisena. Tässä yhteydessä valiokunta
toteaa, että ulkomaankaupan ja erityisesti Venäjän
transitoliikenteen arvioidaan edelleen kasvavan. Tämä aiheuttaa
mittavia haasteita myös tullivalvonnalle ja tullirikostutkinnalle.
Tullin paljastamien rikosten määrä on
laskenut liikennevirtojen kasvusta huolimatta. Rikostorjunnan ja
tarkastustoimen tulosten tarkastelu ilmentää myös
tullin osalta resurssitarvetta.
Julkisen sektorin tuottavuus ja valtion henkilöstöpolitiikka
Valtioneuvoston maaliskuussa 2008 tekemän kehyspäätöksen
mukaan tuottavuutta lisäävät toimenpiteet
toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa
noudattaen ja ne sovitetaan henkilöstön palvelussuhteiden
turvaamisen, työn jatkuvuuden ja eläkkeelle siirtymisen
myöhentymisen sekä työelämän
laadun kehittämisen tavoitteisiin. Suurten rekrytointitarpeiden
ja kiristyvän työvoimakilpailun takia kehyspäätöksessä korostetaan
kilpailukykyisten palvelussuhteen ehtojen tarjoamista.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että hallitus pyrkii edistämään
julkisen sektorin tuottavuuden kasvua. Työvoiman kokonaistarjonnan kääntyminen
laskuun uhkaa hidastaa kansantalouden kasvumahdollisuuksia tulevina
vuosina, ellei samaan aikaan kyetä parantamaan työn tuottavuutta.
Erityisesti ikääntymisestä johtuvan palvelujen
kysynnän kasvun aiheuttamien lisääntyvien
menopaineiden vuoksi koko julkisella sektorilla on tarkasteltava
työprosesseja sekä tehtävien organisointia.
Julkisen sektorin tuottavuutta parantamalla voidaan helpottaa niukkenevan
työvoiman riittävyysongelmaa ja turvata samalla
osaltaan taloudellisen kasvun edellytyksiä.
Valiokunta tähdentää, että tuottavuudessa
on kysymys keskeisesti työtehtävien organisoinnista,
johtamisesta, uuden teknologian hyödyntämisestä ja
yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. Oikein
toteutettuna tuottavuuden lisääminen parantaa
myös työelämän laatua ja lisää tehtävien houkuttelevuutta.
Julkisella sektorilla on meneillään samanaikaisesti
merkittäviä kehittämis- ja uudistusprosesseja,
jotka koskevat laajalti henkilöstöä.
Suurimpia hankkeita ovat kuntasektorilla toteutettavana oleva PARAS-hanke
ja koko aluehallintoamme koskeva valmisteltavana oleva ALKU-hanke.
Lisäksi vireillä on monia muita tärkeitä toimintatapa-
ja organisaatiouudistuksia. Valiokunta korostaa hyvän työantajapolitiikan
merkitystä myös muutostilanteissa. Muutosten valmistelu
edellyttää yhteistoimintavelvoitteiden noudattamista
sekä henkilöstön edustajien kytkemistä muutosten
valmistelutyöhön. Muutostilanteita varten on perusteltua
laatia pääsopijajärjestöjen
ja valtion kesken koko valtiokonsernia koskevat palkkaturvasopimukset
sekä koko valtiokonsernia koskeva yhteistoimintasopimus, jota
tarvitaan muun muassa parhaillaan käynnissä olevien
poikkihallinnollisten hallinnon kehittämishankkeiden toteuttamisessa.
Valiokunta tähdentää, että tuottavuushankkeiden
tulee olla realistisia ja erityisesti on korostettava toimenpiteiden
vaikuttavuutta. Muussa tapauksessa palvelut helposti heikkenevät
ja hallinnon tuottavuus tosiasiallisesti vähenee. Vielä tällä hetkellä tuottavuusohjelma
näyttäytyy liiallisesti matemaattisiin henkilöstöleikkauksiin
perustuvana saneeraushankkeena ja säästämisenä kokonaistaloudellisesta
näkökulmasta tarkasteltuna kustannuksista piittaamatta.
Tätä valiokunta ei pidä hyväksyttävänä.
Henkilöstön määrää koskevat
ratkaisut on kytkettävä tehtävien määrittelyn
ohella todellisiin tuottavuutta tehostaviin hankkeisiin ja prosesseihin.
Näistä lähtökohdista on arvioitava
kohtuulliseen henkilökohtaiseen työmäärään
perustuva henkilökunnan tarve.
Poliisin, rajavartiolaitoksen ja hätäkeskuslaitoksen
tehtävät voidaan mainita tässä yhteydessä sellaisina
laajalti operatiivisina tehtävinä, joissa henkilöstön
supistukset johtavat hyvin helposti vaikeuksiin myös lakisääteisten
tehtävien hoitamisessa ja samalla palveluiden heikentymiseen.
Esimerkiksi poliisihallinnossa on jo jouduttu siirtämään
poliisimiehiä operatiivisesta työstä hoitamaan
henkilöstöleikkauksien piirissä olevia
lupahallinnon tehtäviä. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että poliisin, rajavartiolaitoksen ja hätäkeskuslaitoksen
samoin kuin maahanmuuttohallinnon tehtävät vapautetaan
kokonaan tuottavuusohjelman henkilöstöleikkausten piiristä.
Tässä yhteydessä on vielä syytä muistuttaa, että eduskunta
on hyväksynyt hallintoselonteon käsittelyssä lausuman,
jossa hallitus on velvoitettu huolehtimaan siitä, että muun
muassa valtiontalouden kehysmenettelyssä valtion henkilöstömäärä arvioidaan
kaavamaisen matemaattisen laskentamallin sijasta ottaen huomioon
valtion tehtävät sekä tuottavuutta tehostavien
hankkeiden ja prosessien hyödyt (HaVM 2/2006
vp).
Kehyspäätöksessään
valtioneuvosto on päättänyt, että ministeriöiden,
virastojen ja laitosten henkilömuutoksiin asiantuntijapalveluja
tarjoava Henkilöstöpalvelut-yksikkö perustetaan
valtiokonttoriin. Tämän yksikön tehtävänä on
tukea luotavaa eri hallinnonalojen ja virastojen henkilöstökoordinaattoriverkostoa
ja asiakasvirtoja, niin että valtionhallinnon eri kehittämistoimenpiteistä johtuvat
henkilöstömuutokset ja tehtävien henkilöresurssointi
johdetaan ja toteutetaan asiantuntevasti ja tuloksellisesti sekä hyvää johtamistapaa
ja henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.
Valmisteltavana olevan yliopistouudistuksen osalta valiokunta
pitää tärkeänä, että Suomessa säilyy
vastaisuudessakin alueellisesti kattava yliopistoverkosto ja että yliopistokeskusten
tulevaisuus turvataan osoittamalla yliopistoille yliopistokeskusten
ylläpitoon tarvittavat määrärahat
valtion talousarviossa. Valiokunta toteaa, että tällä on
merkitystä myös kuntien talouden kannalta.
Lopuksi hallintovaliokunta nostaa esiin tietosuojavaltuutetun
jatkuvasti lisääntyneet ja laajentuneet tehtävät.
Henkilötietojen suojaan liittyvät moninaiset kysymykset
ovat kansalaisille ja viranomaisille tärkeitä,
mutta samalla usein monimutkaisia. Esimerkiksi viranomaisten kesken
tapahtuvan tarpeellisen tiedonvaihdon edistäminen on tärkeä tehtävä.
Valiokunnan käsityksen mukaan tietosuojavaltuutetun toimiston asiantuntijuutta
on voitava vahvistaa sekä tietosuojavaltuutetun työtaakkaa
on muutoinkin perusteltua helpottaa.