Perustelut
Tiedonannossaan komissio tarkastelee tietoverkkorikollisuuden
muotoja ja kehityspiirteitä ja tekee esityksiä jatkotoimenpiteiksi
tietoverkkorikollisuuden torjunnan alalla. Tiedonannossa termillä tietoverkkorikollisuus
tarkoitetaan rikollista toimintaa, joka tehdään
sähköisiä viestintäverkkoja
ja tietojärjestelmiä hyödyntäen,
tai rikoksia, jotka kohdistuvat näihin verkkoihin tai järjestelmiin.
Valiokunta pitää tiedonantoa tarpeellisena
ja ajankohtaisena. Tietoverkkorikollisuus on nopeasti
kehittyvää, rajat ylittävää rikollisuutta. On
tärkeää, että tietoverkkorikollisuuden
uhkiin ja haittoihin kiinnitetään koordinoidusti
ja tehokkaasti huomiota unionin piirissä. Valiokunta painottaa
ennaltaehkäisevien toimien merkitystä. Toimenpiteet
tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi tukevat myös tietoyhteiskuntakehitystä.
Valiokunta pitää tärkeänä lainvalvontaviranomaisten
operatiivisen yhteistyön tehostamista sekä koulutuksen
ja yleisen tietoisuuden lisäämistä tietoverkkorikollisuuden
uhkista. Myös EU:n tietosuojavaltuutettujen ja Euroopan
verkko- ja tietoturvaviraston toimintamahdollisuuksia tulisi tässä suhteessa
vahvistaa. Erityisen tärkeää on viranomaisten
ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön edistäminen
osapuolten ymmärryksen ja osaamisen lisäämiseksi
tietoverkkorikollisuuden torjuntaan liittyvissä kysymyksissä. Tämä yhteistyö on
tärkeää esimerkiksi tietosuojaa tukevien
teknologioiden kehittämisessä.
Valiokunta korostaa sen merkitystä, että suhde
tietosuojan ja muiden perusoikeuksien kunnioittamisen,
toimijoiden velvoitteiden ja vastuiden sekä viranomaisten
toimivallan välillä määritellään
normitasolla. Tähän liittyy myös se,
etteivät kansalaiset tai elinkeinoelämän
toimijat joudu tosiasiassa suorittamaan viranomaisille kuuluvaa
varsinaista rikosoikeudellista arviointia.
Valiokunta pitää perusteltuna, että komissio selvittää lainsäädännön
tilaa EU:ssa ja mahdollisia sääntelytarpeita,
esimerkiksi liittyen väärän henkilöllisyyden
käyttöön tietoverkkorikollisuuden yhteydessä.
Tietoverkkorikollisuus monimuotoistuu ja kehittyy nopeasti. Myös
jäsenvaltioiden lainsäädännöissä on
eroavaisuuksia. Lainsäädäntötarpeita
arvioitaessa on myös syytä seurata, miten jo olemassa
olevien kansainvälisten instrumenttien täytäntöönpano
lähtee käyntiin.
Suomen kansallista lainsäädäntöä on
puheena olevaan aiheeseen liittyen vastikään uudistettu. Euroopan
neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen määräykset
tulivat Suomessa voimaan 1.9.2007. Samassa yhteydessä lainsäädäntö saatettiin
vastaamaan EU:n puitepäätöstä tietojärjestelmiin
kohdistuvista hyökkäyksistä. Tammikuun
alusta 2007 tuli voimaan laki lapsipornografian estotoimista (1068/2006). Parhaillaan
on myös valmisteilla eräitä muutoksia
sähköisen viestinnän tietosuojalakiin (516/2004).
Ottaen huomioon tietoverkkorikollisuuden luonteen on valiokunnan
mielestä tarpeen, että myös kansallisesti
seurataan lainsäädännön toimivuutta
ja arvioidaan tietoverkkorikollisuuden torjuntaan ja tietoturvalainsäädännön
kehittämiseen liittyviä tarpeita.
Valiokunta pitää vahvaa unionitason toimintaa
ja kansainvälisen yhteistyön kehittämistä välttämättömänä tietoverkkorikollisuuden
torjunnassa. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen,
että kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tulisi ratifioida
Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus.
Myös YK:n järjestäytyneen rikollisuuden
vastaista yleissopimusta tulisi soveltaa järjestäytyneen tietoverkkorikollisuuden
torjunnassa nykyistä tehokkaammin.
Lopuksi teknisenä huomiona mainittakoon, että tiedonannon
suomenkieliseen versioon sisältyy eräitä käännösvirheitä,
joilla on myös asiasisällöllistä merkitystä,
mikä asian jatkovaiheissa on hyvä ottaa huomioon.