Perustelut

Komission ehdotuksella uudistetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa EU-sääntelyä ja yhtenäistetään sitä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) uusien suositusten mukaiseksi. Jatkokirjelmä koskee ns. neljännen rahanpesudirektiivin eräitä asiakokonaisuuksia.

Selvityksen mukaan neuvotteluissa on vielä neljä keskeistä ratkaisematonta asiakohtaa, jotka ovat tosiasiallisia edunsaajia koskevat rekisterit, ylikansallinen riskiarvio, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen järjestelmien ylikansallinen valvonta sekä kolmansien maiden vastaavuusarvio. Näistä kaksi jälkimmäistä eivät sisälly nimenomaisesti komission direktiiviehdotukseen, mutta ne ovat tulleet esille neuvottelujen aikana. Suomen kannalta merkittävimmät avoinna olevat kysymykset ovat jäsenvaltioille asetettavat velvoitteet tosiasiallisten edunsaajien tunnistamisessa, direktiivin soveltamisala — erityisesti rahapelit ja e-rahavälineet — ja EU:n ylikansallisen riskiarvion laadinta.

Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden alueelle sijoittautuneet yhteisöt tai oikeussubjektit hankkivat riittävät, tarkat ja ajantasaiset tiedot tosiasiallisista omistajistaan ja edunsaajistaan ja pitävät niitä yllä ja että toimivaltaiset viranomaiset ja ilmoitusvelvolliset pääsevät tietoihin oikea-aikaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä, että viranomaisten mahdollisuudet saada tosiasiallista omistajaa ja edunsaajaa koskevat tiedot turvataan riittävällä tavalla ja tietojen saatavuutta lisätään. Avoimet kysymykset esimerkiksi tietojen säilyttämisestä tulee kuitenkin ensin selvittää, ennen kuin asiaan voidaan ottaa tarkemmin kantaa.

Sääntelyn ja valvonnan riskiperusteinen lähestymistapa on periaatteellisesti merkittävä uudistus. Suomen lainsäädäntö tunnistaa riskiperusteisuuden, mutta direktiiviehdotus merkitsee sen korostumista. FATF:n suosituksen mukaisesti direktiiviin sisältyisi velvoite kansallisen riskiarvion laatimiseen. Sen lisäksi komission ehdotuksen mukaan rahoitusmarkkinasektorilla Euroopan pankki-, arvopaperi- ja vakuutusvalvontaviranomaiset antaisivat yhteisen lausunnon rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeistä, jotka vaikuttavat sisämarkkinoihin. Esillä on ollut myös komissiolle ehdotettu valtuus arvioida muita kuin rahoitusmarkkinasektorin ylikansallisia riskejä yhdessä toimivaltaisten viranomaisten tai elinten, kuten Europolin, kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä, että neuvotteluissa tehdään ero ylikansallisen ja kansallisen riskiarvion välillä. Ylikansallisella riskiarviolla voi olla lisäarvoa, mutta päällekkäisiä järjestelmiä tulee välttää. Ylikansallisen riskiarvion ei kuitenkaan tule olla jäsenvaltiota oikeudellisesti sitova, jotta jäsenvaltioiden erilaiset rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskit on helpompi huomioida kansallisessa riskiarviossa.

Eräät jäsenvaltiot ovat neuvottelujen aikana ehdottaneet, että osana ylikansallista riskiarviota komission tulisi arvioida rahanpesun ja terrorismin rahoituksen järjestelmien valvonnan tehokkuutta. Jatkokirjelmän mukaan käytännössä komission arviot olisivat päällekkäisiä FATF:n suositusten täytäntöönpanon arvioinnin kanssa, koska direktiiviehdotus perustuu näihin samoihin suosituksiin. Valiokunta pitää tärkeänä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen järjestelmien kattavaa valvontaa, mutta päällekkäisten järjestelmien luomista tulee välttää.

Komission direktiiviehdotus ei sisällä enää nykytilaa vastaavaa kolmansien maiden rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen järjestelmien vastaavuusarviointia, jossa on listattu vastaavuusarvion täyttävät kolmannet maat (ns. valkoinen lista), mutta asia on tullut neuvotteluissa esille. Kirjelmässä on tuotu esiin listojen laatimiseen liittyviä näkökohtia. Valiokunnan käsityksen mukaan toimiva järjestely olisi, että EU:n sääntely pyrkisi mahdollisimman pitkälle noudattamaan FATF:n listausta valtioista, jotka eivät täytä rahanpesun ja terrorismin torjunnalle asetettuja suosituksia.

Direktiivin soveltamisalaan liittyvien kysymysten osalta valiokunta viittaa lausunnostaan HaVL 10/2013 vp ilmeneviin kannanottoihin