Perustelut

Oikeus- ja sisäasiat

Yleistä

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luominen on ollut yksi unionin ja erityisesti Suomen toiminnan painopisteitä edellisestä puheenjohtajuuskaudestamme vuodesta 1999 lähtien. Suomen puheenjohtajuuskauden rungon vuoden 2006 toisella puoliskolla oikeus- ja sisäasioissa muodostavatkin Tampereen Eurooppa-neuvoston päätösten jatkumona vuoden 2004 marraskuussa hyväksytty Haagin ohjelma sekä kesäkuussa 2005 hyväksytty Haagin toimintaohjelma. Näiden asiakirjojen pohjalta on yhteistyössä Itävallan kanssa laadittu luonnos oikeus- ja sisäasiainneuvoston vuoden 2006 työohjelmaksi. Suurin osa Suomen puheenjohtajuuskauden oikeus- ja sisäasioista määräytyy näiden asiakirjojen sekä nykyisellä ja Itävallan puheenjohtajuuskaudella saavutetun edistyksen pohjalta.

Haagin ohjelman välitarkastelu

Suomen ja Itävallan yhteisessä työohjelmaluonnoksessa todetaan Haagin ohjelman välitarkastelun olevan Suomen ja Itävallan keskeinen prioriteetti. Välitarkastelun todetaan antavan mahdollisuuden arvioida kokonaisvaltaisesti edistystä ja johdonmukaisuutta ohjelman ja toimintaohjelman toteuttamisessa sekä tarvittaessa arvioida painopisteitä uudelleen tai määritellä uusia painopisteitä. Haagin välitarkastelusta pyritään saamaan Suomen puheenjohtajuuskauden näkyvin tulos oikeus- ja sisäasioissa.

Vapauden lujittaminen

Haagin ohjelman mukaan komission tulee suorittaa yhdennettyyn turvapaikkamenettelyyn liittyvän ensimmäisen vaiheen lainsäädännön arviointi vuoden 2007 loppuun mennessä. Suomen puheenjohtajuuskaudella pyritään ainakin aloittamaan laajapohjainen keskustelu siitä, miten yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää voidaan parhaiten edistää.

Ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma on hyväksytty oikeus- ja sisäasiainneuvostossa 1.—2.12.2005. Toimintasuunnitelma sisältää useita Suomen puheenjohtajuuskaudelle ajoittuvia toimenpiteitä. Suomen tavoitteena onkin toimintasuunnitelman mahdollisimman tehokas täytäntöönpano.

Komissio antaa käytettävissä olevan tiedon perusteella laittoman maahanmuuton torjuntaa koskevan tiedonannon keväällä 2006. Tiedonannon käsittely ja siitä aiheutuvat jatkotoimet tulevat ajoittumaan Suomen kaudelle.

Saadun selvityksen mukaan komissio tekee vuonna 2006 lainsäädäntöaloitteen, joka koskee jäsenmaiden ulkorajavalvonnan teknisen ja operatiivisen avun asiantuntijoiden toimivaltaa ja kustannuksia. Aloite liittyy kiinteästi rajaturvallisuusviraston tehtäviin, minkä vuoksi asian käsittelyn yhteydessä on syytä tehdä viraston kanssa yhteistyötä. Aloite tulee ilmeisesti käsittelyyn Itävallan puheenjohtajuuskaudella, ja sen käsittelyä jatketaan Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Haagin ohjelman mukaan tulee toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sisärajatarkastusten poistamiseksi mahdollisimman pian edellyttäen, että kaikki vaatimukset Schengenin säännöstön soveltamisen aloittamiseksi on täytetty ja että Schengenin tietojärjestelmän toinen vaihe (SIS II) on saatu toimintaan vuonna 2007. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi säännöstön täytäntöönpanon arviointi on — lukuunottamatta SIS II -järjestelmää — aloitettava vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Vuonna 2004 unioniin liittyneille jäsenvaltioille on määritelty Schengenin järjestelmään liittymisen edellytysten tarkastusaikataulut vuodelle 2006. Schengenin säännöstöön liittyvien kysymysten menestyksellinen hoitaminen kuuluukin Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteisiin oikeus- ja sisäasioissa.

Turvallisuuden lujittaminen

Suomi pyrkii puheenjohtajuuskauden aikana edistämään määrätietoisesti viranomaisten välistä yhteistyötä. Keskeinen perusta tehokkaammalle viranomaisyhteistyölle on aikaisempaa parempi tietojen vaihto. Haagin ohjelmassa tätä tavoitetta pyritään toteuttamaan tietojen saatavuusperiaatteen avulla. Asiaa koskeva ehdotus pyritään hyväksymään viimeistään Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Terrorismin torjunnassa Suomen puheenjohtajuuskaudelle ajoittuu niin sanotun terrorismipaketin säännönmukainen tarkastelu.

Terrorismin torjunnan koordinaattori on raportoinut oikeus- ja sisäasiainneuvostolle 1.—2.12.2005 Euroopan unionin sisäisten kriisinhallintajäjärjestelmien kehittämiseen liittyvästä edistymisestä. Haagin ohjelman mukaisesti tarkoitus on kyseisen kriisinhallintajärjestelmän toteuttaminen vuoden 2006 heinäkuuhun mennessä. Järjestelmän käyttöönotto tulee siten ilmeisesti ajoittumaan Suomen puheenjohtajuuskaudelle.

Huumausaineisiin liittyen Suomi tulee jatkamaan unionin huumausainesuunnitelman toimeenpanoa.

Ulkoinen ulottuvuus

Oikeus- ja sisäasiainneuvosto on 1.—2.12.2005 hyväksynyt oikeus- ja sisäasioiden ulkoista ulottuvuutta koskevan strategian, jonka toteuttamisen ensimmäinen arvio ajoittuu Suomen puheenjohtajuuskaudelle.

Muut valiokunnan toimialaan liittyvät asiat

Alue- ja rakennepolitiikka

Vuoden 2007 alusta voimaan tulevan seuraavan unionin alue- ja rakennepolitiikkaa koskevan kauden ratkaisut ovat vielä tekemättä. Valiokunta pitää tärkeänä, että mainittuun asiakokonaisuuteen liittyvät keskeiset päätökset (muun muassa rakennerahastoja koskevat kysymykset) saataisiin tehtyä mahdollisimman pian. Nämä seikat ovat luonnollisesti riippuvaisia siitä, millä tavoin ja millä aikataululla onnistutaan laatimaan koko Euroopan unionia koskeva tulevien vuosien budjettiehdotus.

Pohjoinen ulottuvuus

Vuonna 2006 on tarkoitus hyväksyä Pohjoisen ulottuvuuden uusi poliittinen asiakirja, koska nykyinen toimintaohjelma päättyy ensi vuoden lopulla.

Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että tästä asiakirjasta neuvotellaan ja sovitaan yhdessä Venäjän ja muiden Pohjoisen ulottuvuuden kumppaneiden kanssa. Tavoitteina tulee olla valtioneuvoston kannan mukaisesti Euroopan unionin ja Venäjän yhteinen Pohjoisen ulottuvuuden politiikka, jossa myös Norja ja Islanti ovat täysivaltaisesti mukana.

Valiokunta on lausunnossaan HaVL 15/2005 vp painottanut maakunta- ja paikallistason sekä kansalaisjärjestöjen roolia Pohjoisen ulottuvuuden suunnittelussa ja toimeenpanossa. Valiokunta pitää edelleen tätä näkökulmaa tärkeänä. Rajat ylittävä yhteistyö on maakuntien ja kuntien kannalta keskeinen Pohjoisen ulottuvuuden toimintatapa. Rajat ylittävän yhteistyön asema on tarpeen turvata myös uudessa Pohjoisen ulottuvuuden poliittisessa asiakirjassa.

Lissabonin strategia

Euroopan kyky menestyä globaalissa kilpailussa ja vastata ikääntymisen haasteisiin säilyy vuonna 2006 keskeisenä unionin prioriteettina. Lissabonin strategiaa on tarkoitus panna toimeen Eurooppa-neuvostossa 2005 tehdyn kasvuun ja työllisyyteen fokusoidun välitarkistuksen pohjalta. Yhdennettyihin suuntaviivoihin (talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja työllisyyssuuntaviivat) perustuvat kansalliset Lissabon-toimenpideohjelmat ja yhteisön Lissabon-ohjelma vahvistavat mahdollisuuksia saavuttaa todellista edistymistä sekä kansallisella tasolla että yhteisötasolla. Toimeenpano vaatii kuitenkin kaikkien toimijoiden poliittista sitoutumista. Syksyllä 2006 valmistuvat ensimmäiset kansalliset Lissabon-seurantaraportit.

Julkisella sektorilla on tärkeä rooli yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edellytysten luojana. Tätä roolia se toteuttaa muun muassa innovaatioympäristöä kehittämällä sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa ja yrittäjyyttä tukemalla. Se kantaa keskeisen vastuun osaamisen kehittämisestä, osaavan työvoiman saatavuudesta sekä hyvinvointipalvelujen järjestämisestä. Julkisen sektorin rakenteilla, palveluprosesseilla ja osaamisella on suora vaikutus talouden ja tuottavuuden kehittämiseen. Suomen puheenjohtajuuskauden aikana olisikin syytä nostaa lähempään tarkasteluun julkisen sektorin merkitys unionin kilpailukykytavoitteiden toteuttamiseksi. Valiokunta viittaa tässä yhteydessä lisäksi Lissabonin strategiasta antamaansa lausuntoon HaVL 28/2005 vp.

Työvoiman liikkuvuus

Valiokunta pitää tärkeänä, että keskustelua työperäisestä maahanmuutosta ja sen suhteesta työmarkkinoiden tarpeisiin sekä maahanmuuttajien tehokkaasta integroinnista työmarkkinoille jatketaan.