Perustelut

Yleistä

Asetusehdotuksella yhteisön viisumisäännöstöksi kootaan kaikki viisumipäätöksiä koskevat säännökset yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä on tarpeen, koska nykyiset säädökset ovat osittain vanhentuneita, epätarkkoja ja hajanaisia. Tavoitteena on määritellä selkeät ja yhdenmukaiset menettelytavat, jotka kattavat koko viisumin hakuprosessin ja päätöksenteon.

Hakijan kannalta pyritään mahdollisimman suureen ennakoitavuuteen ja läpinäkyvyyteen ottaen huomioon myös ihmis- ja perusoikeusnäkökulma. Samalla eri jäsenmaiden noudattamien menettelytapojen yhdenmukaistamisen tavoitteena on ehkäistä edullisimman viisumikohtelun etsimistä (ns. visa shopping). Yhteisen konsuliohjeen osauudistus, josta valiokunta on antanut lausuntonsa 23.10.2008 (HaVL 28/2008 vp), tulee osaksi nyt käsiteltävää asetusehdotusta ja koskee sen artikloja 7, 11 ja 40.

Tietosuoja

Valiokunta on yleisen konsuliohjeen osamuutoksista antamassaan lausunnossa jo ottanut kantaa biometristen tunnisteiden käyttöön (artikla 11) ja viisumitoimintojen ulkoistamiseen (artikla 40). Valiokunta on tällöin todennut, että se suhtautuu ulkoistamiseen varauksellisesti. Ulkopuolisten palveluiden käyttäminen ei vapauta jäsenvaltioita velvollisuudesta noudattaa viisumihakemusten käsittelyä koskevia tietosuoja- ja tietoturvasäännöksiä. Viisumipalveluiden mahdollisen ulkoistamisen yhteydessä on tietojen turvallisuuteen — etenkin biometristen tietojen käsittelyssä — kiinnitettävä erityistä huomiota.

Muutoksenhaku

Viisumihakemus voidaan jättää ottamatta tutkittavaksi, jos hakija ei toimita pyydettyjä lisätietoja. Koska tutkimatta jättäminen ei tarkoita, että hakemus olisi hylätty, hakijalla ei tällöin ole muutoksenhakuoikeutta. Jos hakemus sen sijaan käsitellään ja siitä tehdään kielteinen päätös, on epäämisestä ilmoitettava hakijalle ja päätös on perusteltava. Asetusehdotuksen mukaan kielteisestä päätöksestä tulee olla muutoksenhakuoikeus, joka toteutetaan jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Suomi on tehnyt tarkasteluvarauman muutoksenhakua koskevaan ehdotukseen, koska Suomen lainsäädännön mukaan viisumipäätöksistä ei ole yleistä valitusoikeutta.

Hallintovaliokunta toteaa, että valitusmahdollisuuden avaaminen hallintotuomioistuimeen saattaa olla ongelmallista ottaen huomioon kielteisen viisumipäätöksen luonteen ja niiden suuren määrän. Suomen edustustoissa on tehty vuosittain noin 12 000 kielteistä viisumipäätöstä. Asetusehdotuksen jatkovalmistelussa onkin syytä harkita järjestelmää, jossa muutosta viisumihakemuksen epäävään päätökseen voitaisiin hakea oikaisuvaatimuksella hallintoviranomaiselta.

Suojelupoliisin lausunnot

Suojelupoliisi antaa ulkoasiainministeriölle pyynnöstä lausuntoja viisumihakemuksista terrorismin ja vakoilun ennalta estämiseksi. Asetusehdotuksen 8 ja 9 artikloissa käsitellään luetteloa kolmansista maista, joiden kansalaisten hakiessa viisumia on kuultava viisumin myöntävän edustuston keskusviranomaisia. Nykyisin nämä luettelot ovat salaisia. Komission ehdotuksen mukaan asetuksen liitteeksi tulevat luettelot olisivat kuitenkin julkisia. Valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että luettelojen julkiseksi tuleminen vaikeuttaisi valtion turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämistä. Tämä tärkeä näkökohta on syytä ottaa huomioon asetusehdotuksen jatkokäsittelyssä.

Valiokunta ilmaisee myös tässä kohdin huolensa valitusmahdollisuuden avaamisesta viisumipäätöksiin. Nykyisin kielteisessä viisumipäätöksessä viitataan sovellettuun lainsäädäntöön. Mikäli perusteluvelvollisuus valitusmenettelyn kautta laajenee, on huolehdittava siitä, etteivät suojelupoliisin lausunnoista ilmenevät seikat päädy muutoksenhakijan tietoon.

Taloudelliset vaikutukset

Euroopan unionin ulkorajarahastosta voidaan rahoittaa viisumitoimintoihin liittyviä hankkeita siten, että yhteisön rahoitusosuus on 50—75 prosenttia. VIS-järjestelmässä, josta on päätetty VIS-asetuksessa (N:o 767/2008), on keskusjärjestelmän arvioitu aiheuttavan Euroopan unionille yhteensä 30 miljoonan euron menoerän. Suomelle VIS-järjestelmän käyttöönoton on arvioitu aiheuttavan vuosina 2004—2011 yhteensä noin 16 miljoonan euron kustannukset.

Mikäli viisumisäännöstöön sisällytetään valitusmahdollisuus hallintotuomioistuimeen, se aiheuttaa henkilöstön lisätarvetta paitsi viisumihakemusten käsittelyn myös tuomioistuinkäsittelyn osalta. Näihin kustannuksiin pitäisi varautua myös valtion talousarviossa.