Perustelut
Valtioneuvoston kirjelmässä todetaan, että yhteisön
politiikan tärkein tavoite ulkorajoilla on yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän
luominen, jolla huolehditaan henkilöiden tarkastusten ja
rajojen valvonnan korkeasta ja yhdenmukaisesta tasosta. Käsiteltävänä oleva
asetusehdotus liittyy yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämiseen.
Tavoite jäsenvaltioiden rajaturvallisuusviranomaisten
käytännön yhteistyön edistämisestä on laajalti
hyväksytty Euroopan unionissa. Ehdotukseen sisältyvät
keskeiset periaatteet ja rajaturvallisuusviranomaisten yhteistyön
tehostaminen noudattavat Haagin ohjelmaan sisältyviä tavoitteita.
Valiokunta hyväksyy perusajatuksen operatiivisen ja teknisen
avun asiantuntijoita koskevien tiimien perustamisesta samoin kuin jäsenvaltioiden
rajavartiolaitosten toisessa jäsenvaltiossa vierailevien
virkamiesten tehtävistä, kun he osallistuvat yhteisiin
operaatioihin tai kun he osallistuvat rajan nopean toiminnan tiimeihin.
Tällä hetkellä toisessa jäsenvaltiossa toimivien
vierailevien virkamiesten oikeudellinen asema vaihtelee huomattavasti
eri jäsenmaissa. Näin ollen asetusehdotuksen käsittelyä, joka
on vasta aluillaan, voidaan jatkaa.
Samalla valiokunta korostaa, että asetusehdotus koskettelee
perustuslain 1 §:ssä säädettyä Suomen
täysivaltaisuutta samoin kuin perus- ja ihmisoikeusherkkää maahantulon
ja rajavalvonnan sääntelyä tavalla, jota
on tarkalteltava perustuslain kannalta. Asetusehdotus onkin myös
perustuslakivaliokunnan arvioitavana. Joka tapauksessa
hallintovaliokunta pitää selvänä,
että asetusehdotusta on monelta kohdin muutettava sen valmistelun
edetessä.
Valiokunta painottaa, että aloitteella ei ole tarkoitus
perustaa ylikansallisesti toimivaa rajavartioviranomaista. Kysymys
on siitä, että mahdollistetaan kansallisten rajavartijoiden
auttaminen tilapäisesti henkilöiden tarkastamisessa
ja ulkorajojen valvonnassa erikoiskoulutetuista asiantuntijoista
koostuvilla asiantuntijatiimeillä. Tiimin tehtävään
määrääminen tapahtuisi Frontexin
toimesta, mutta se perustuisi aina isäntävaltion
pyyntöön ja tiimin tehtävät
määräytyisivät isäntävaltion
hyväksymän operaatiosuunnitelman mukaisesti. Tiimi
toimisi myös isäntävaltion komennossa.
Valiokunta pitää tärkeänä,
ettei asetuksella luoda sellaista toimivaltaa, joka on päällekkäistä yleisen
järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon tai
rikostorjuntaan liittyvien tehtävien kanssa.
Hallintovaliokunta tähdentää, että kansallisten
rajaturvallisuusviranomaisten yhteistoiminnan järjestelyjen
tulee kunnioittaa valtion suvereniteettia sekä että järjestelyissä tulee
turvata perus- ja ihmisoikeudet sekä hyvä hallinto.
Valiokunta katsoo, että asiantuntijatiimien toimintaan
osallistumisen tulee olla aina erillisen kansallisen päätöksen
varassa samoin kuin avun pyytäminen. Toiminnassa Suomen
alueella tulee noudattaa Suomen lainsäädäntöä.
Ulkomaisten virkamiesten tulee myös toimia Suomessa kotimaisten
viranomaisten alaisuudessa ja valvonnassa. Ulkomaisten virkamiesten
on oltava kansallisen rikosvastuun piirissä Suomessa toimiessaan.
Asetusehdotuksen yksittäisistä tarkistamistarpeista
valiokunta kiinnittää tässä vaiheessa huomiota
muun muassa siihen, että asetusehdotuksesta tulee käydä selkeämmin
esiin se, että asiantuntijatiimin lähettäminen
jäsenvaltion alueelle tapahtuu aina jäsenvaltion
omasta pyynnöstä ja että jäsenvaltiot
tekevät aina erillisen päätöksen
omien virkamiestensä lähettämisestä operaatioihin.
Ulkomaisten virkamiesten toimivaltuuksien sääntely
on asetusehdotuksessa väljää, ja sitä tuleekin
tarkentaa. Asiantuntijatiimin jäsenten toimivaltuudet eivät
valiokunnan käsityksen mukaan voi ylittää isäntävaltion
virkamiesten toimivaltuuksia. Tämä ei yksiselitteisesti
käy ilmi 6 artiklasta. Ei myöskään
liene tarkoitus, että tiimien jäsenten käytettävissä olisivat
isäntävaltion viranomaisten toimivaltuudet
kokonaisuudessaan. Tiimien jäsenillä tulee olla
vain ne toimivaltuudet, joita he tarvitsevat asetuksenmukaisia tehtäviä hoitaessaan.
Asetusehdotus ei sisällä lainkaan erityisiä määräyksiä voimankäyttövaltuuksista.
Lähtökohtana ilmeisesti on, että voimankäyttövaltuudet
määräytyvät aina isäntävaltion
lainsäädännön mukaan. Voimakeinojen
käytöstä tulee valiokunnan käsityksen
mukaan säätää nimenomaisesti.
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan siitä, että vain
isäntävaltion virkamiehet voivat tehdä käännyttämispäätöksiä ja
ylipäänsäkin hallintopäätöksiä.
Myös merkittävät pakkokeinot, kuten takavarikko
tai pidättäminen, tulee asetuksessa rajata vain
isäntävaltion viranomaisille.
Artiklan 11 osalta valiokunta toteaa yksityiskohtana, että otsikossa
puhutaan vain "vastuusta", vaikka kyse on rikosoikeudellisesta asemasta.
Tämä artikla edellyttää Suomessa
rikoslain muuttamista.
Toimintaan osallistuvien virkamiesten siviilioikeudellinen ja
rikosoikeudellinen asema tulee määritellä selkeästi.
Tiimin jäsenyyden tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Operaatioihin
osallistuvien ulkomaisten virkamiesten rikosoikeudellinen asema
tulee rinnastaa isäntävaltion virkamiesten rikosoikeudelliseen
asemaan.
Valtioneuvoston kirjelmässä arvioidaan vielä varsin
yleisesti asetusehdotuksen vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön.
Eduskunnan tuleekin saada asian käsittelyn edetessä seikkaperäisempää tietoa
asetuksen vaikutuksista lainsäädäntöömme.
Valiokuntaa tulee informoida asian käsittelyn etenemisestä,
ja valiokunta tulee tarvittaessa antamaan myöhemmin uuden
lausunnon.