Perustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan syyttäjäntoimi järjestettävän kihlakunnittain siten, että syyttäjänvirasto voi koostua yhdestä tai useammasta kihlakunnasta. Tarkoitus on, että paikallisviranomaisina toimivat syyttäjänvirastot muodostetaan nykyisistä yhteistoiminta-alueista. Tämän lisäksi paikallisina syyttäjäviranomaisina tulisivat toimimaan Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto ja Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirasto.

Hallituksen esityksen tavoitteena on tehostaa syyttäjälaitoksen johtamista ja ohjaamista, parantaa toiminnan tuottavuutta ja laatua, vapauttaa voimavaroja varsinaisiin syyttäjäntehtäviin hallintotehtäviä keskittämällä, kohdentaa syyttäjien voimavaroja ja erityisasiantuntemusta sinne, missä niitä tarvitaan eniten, tasata juttumääriä sekä muutoinkin turvata nykyistä tasapuolisemmat syyttäjäpalvelut eri puolille maata.

Hallintovaliokunta on hallintoselonteosta antamassaan mietinnössä todennut, että syyttäjäntoimessa ei ole saadun selvityksen mukaan juurikaan palvelupisteessä annettavia välittömiä, kansalaisten tarvitsemia palveluja. Kansalaiset asioivat muutoinkin varsin vähän paikallisissa syyttäjäyksiköissä. Lisäksi valiokunta on todennut, että syyttäjäpalveluja ovat oikeasisältöiset ja oikea-aikaiset syyteharkinnalliset ratkaisut sekä tehokas rikosasioiden ajaminen alioikeuksissa ja ylioikeuksissa. Syyteharkinnallisten ratkaisujen edellytyksenä on puolestaan oikeasisältöinen ja oikea-aikainen yhteistyö esitutkintaa johtavan ja suorittavan poliisin sekä syyttäjän välillä. Syyttäjä asioi viranomaistoimintoketjussa esitutkintaa johtavan ja suorittavan poliisin kanssa, mutta ei niinkään järjestys- ja hälytyspalveluja tuottavan poliisin kanssa.

Riittävän suurissa hallinnollisissa kokonaisuuksissa on myös mahdollista mukauttaa henkilöstön rakenne ja resurssijako syyttäjäntoimen vaatimuksiin. Kansalaisten oikeusturvan kannalta valiokunta tähdentää, että syyttäjällä on oltava riittävät mahdollisuudet perustyöhönsä. Valiokunta on mainitussa mietinnössään pitänyt joka tapauksessa välttämättömänä, että palvelutoimistojen määrä pysyy nykytasolla (HaVM 2/2006 vp — VNS 2/2005 vp). Saadun selvityksen mukaan näin tulee tapahtumaan. Tämä on tärkeää syyttäjien paikallistuntemuksenkin kannalta. Poliisin organisaatio rakentuu omista lähtökohdistaan. Syyttäjän toimipaikkaverkosto on järjestettävä ottaen huomioon myös poliisin kanssa tehtävän yhteistyön vaatimukset.

Hallituksen esityksestä ilmenee, että syyttäjänvirastojen toimialueista ja päätoimipaikoista ehdotetaan päätettäväksi valtioneuvoston asetuksella. Palvelutoimistojen perustamisesta ja lakkauttamisesta säädettäisiin puolestaan oikeusministeriön asetuksella.

Valiokunta toteaa, että lakiehdotus vastaa eduskunnan hyväksymän hallintoselontekoa koskevan mietinnön linjauksia. Hallinnon kehittämistä koskevat ratkaisut joudutaan tekemään vallitsevien olosuhteiden pohjalta ja tapahtunut kehitys huomioon ottaen.

Hallituksen esityksestäkin ilmenee, että oikeusministeriöllä on vastuu syyttäjälaitokselle säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarvittavien resurssien riittävyydestä. Saadun selvityksen mukaan vuoden 2007 valtion talousarvioesityksessä syyttäjälaitokselle osoitettu toimintamääräraha (HE 122/2006 vp) ei riitä kattamaan nykyisiä henkilöstömenoja. Vaarana on, että syyttäjänvirkoja joudutaan jättämään täyttämättä noin 20 ja toimistohenkilökunnan virkoja noin 10. Siirtyvä määräraha ei riitä virkojen täyttämiseen. Vuoden 2007 toiminta- ja taloussuunnitelma on mitoitettu 300 syyttäjälle, mikä merkitsee yli 20 syyttäjähenkilötyövuoden vähennystä vuoden 2005 toteutumaan verrattuna. Valiokunnan käsityksen mukaan organisaation kehittämistoimilla ei kyetä kattamaan henkilöstövajausta ilman vaikutuksia kansalaisten oikeusturvaan sekä yksittäistapauksissa myös perus- ja ihmisoikeuksiin. Valtion tuottavuusohjelmaan liittyvät henkilöstötarkistukset on tarkoitettu kytkettäväksi aitoon tuottavuuden lisääntymiseen (HaVM 2/2006 vp).

Kihlakunnansyyttäjien ja apulaissyyttäjien toimivaltaa ehdotetaan hallituksen esityksessä täsmennettäväksi siten, että he ovat toimivaltaisia koko maassa rangaistusmääräysasioissa ja niissä asioissa, jotka voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä, joka on tarkoitettu tehostamaan yksinkertaisimpien, vastaajan myöntämien, asioiden käsittelyä. Hallintovaliokunta kiinnittää toimivaltakysymykseen huomiota siltä osin, että lakivaliokunta arvioisi asiaa myös kansalaisen näkökulmasta luottamus- ja oikeusturvanäkökohtien pohjalta.

Valiokunta tähdentää hyvän henkilöstöpolitiikan noudattamista uudistuksessa, jotta uudistuksen toimeenpano voidaan toteuttaa onnistuneesti. Lähtökohtana tulee olla nykyisten palvelussuhteen ehtojen turvaaminen. Kaikki virkamiehet voitaisiin myös siirtää uusiin yksiköihin virkoineen ja virkanimikkeineen. Saadun selvityksen mukaan näin on menetelty käräjäoikeuslain muuttamisen yhteydessä vuonna 2005 (HE 230/2004 vp — LaVM 5/2005 vp). Lisäksi sama periaate on omaksuttu ulosoton organisaation osalta hallituksen esityksessä HE 83/2006 vp.