Perustelut

Komission Lissabon-tiedonantopaketti on laaja asiakirjakokonaisuus, joka sisältää analyysin kauden 2005—2007 tuloksista kasvu-, kilpailukyky- ja työllisyystavoitteiden toteutuksessa sekä komission ehdotukset siitä, miten strategiaa tulisi viedä eteenpäin. Jäsenvaltioiden tulevan kauden tärkein tehtävä on toimeenpanna ne niiden vastuulla olevat uudistukset, joita ei vielä ole toteutettu. Komissio esittää, että vuonna 2006 Eurooppa-neuvoston hyväksymät neljä painopistealuetta — osaaminen ja innovaatiot, yritysympäristö, ihmisiin investointi ja työmarkkinoiden uudistaminen sekä energia ja ilmastonmuutos — säilytetään myös kaudella 2008—2010.

Valiokunta pitää perusteltuna, että Lissabonin strategian pääpaino vuosina 2008—2010 on jatkuvuudessa ja jo määriteltyjen kilpailukykyä ja kasvua vahvistavien uudistusten toteuttamisessa. Siten voidaan keskittyä strategian tehokkaaseen toimeenpanoon. Myönteistä on, että strategian ulkoinen ulottuvuus ja globaalikytkennät näkyvät strategiassa aikaisempaa vahvemmin. Suomen kansallisen toimenpideohjelman toteutuksen osalta valiokunta viittaa lausunnossaan HaVL 48/2006 vp esittämiinsä kannanottoihin.

Valiokunta kannattaa strategian vaikuttavuuden vahvistamista. Uuden kauden Lissabon-ohjelma on aikaisempaa rakenteellisesti selkeämpi, minkä voidaan arvioida helpottavan seurantaa. On tärkeää, että yhteisön Lissabon-ohjelmaan sisällytettävät toimet perustuvat arviointeihin niiden vaikutuksista, vahvistavat kilpailukykyä ja tuovat aidosti lisäarvoa kansallisen tason toimiin.

Lissabonin strategian toteuttaminen ja alue- ja rakennepolitiikan toimeenpano liittyvät olennaisesti yhteen. Koheesiopolitiikalla ja EU:n rakennerahastojen rahoituksella vaikutetaan suoraan strategian toteuttamiseen. Rakennerahastokaudelle 2007—2013 valmistelluissa ohjelmissa seurataan Lissabonin strategian toteuttamista varsin tarkkaan. Tavoitteena on, että yli 75 % hankkeista toteuttaa Lissabonin strategiaa. Suomen ohjelmat tukevat vahvasti Lissabonin tavoitteita. Arviolta 88 % rahoituksesta suuntautuu Lissabonin strategian toteuttamiseen.

Tavoitteiden toteuttamista on tärkeä tukea kehittämällä ja yksinkertaistamalla hallinnointia. Valiokunnan näkemyksen mukaan toimenpiteiden seurantaa ja arviointia on mahdollista tehostaa nykyisiä raportteja kehittämällä ilman, että luodaan uusia raportointivelvollisuuksia.

Myös EU:n tulevan koheesiopolitiikan eli vuonna 2014 alkavan kauden valmistelu kytkeytyy kiinteästi Lissabonin strategiaan. Valiokunta on neljännen koheesioraportin yhteydessä tarkastellut koheesiopolitiikan tulevaisuutta vuoden 2013 jälkeen (HaVL 20/2007 vp). Valiokunta pitää perusteltuna lähtökohtana, että myös tulevaisuudessa koheesiopolitiikan painopiste on EU:n heikoimmin kehittyneillä alueilla. EU:n koheesiota tukevan politiikan voidaan katsoa tuottavan myös nettomaksajien kannalta lisäarvoa edistämällä yhteisön vakautta, sisämarkkinoiden kehitystä sekä kasvu-, työllisyys- ja kilpailukykytavoitteiden toteuttamista. Samalla valiokunta pitää Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömänä, että kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä edistäviä toimenpiteitä toteutetaan määrätietoisesti ja koordinoidusti kaikilla EU:n alueilla, siis myös konvergenssialueen ulkopuolella, ja että toimenpiteiden toteutukselle on olemassa tehokkaat välineet.

Laaja-alaisten tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan EU:n eri politiikkalohkojen välineitä ja yhdensuuntaisia toimenpiteitä. Valiokunta viittaa edellä mainittuun lausuntoonsa (HaVL 20/2007 vp) ja yhtyy valtioneuvoston näkemykseen, että koheesiopolitiikan ja EU:n muiden politiikkojen kuten innovaatio-, maaseutu-, ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkojen keskinäistä suhdetta tulee arvioida perusteellisesti synergiaetujen lisäämiseksi.

Valiokunta pitää myönteisenä työperäisen maahanmuuton huomioimista Lissabonin strategiassa. Tässä yhteydessä valiokunta tähdentää myös sen merkitystä, että jäsenvaltiolla säilyy mahdollisuus huomioida lainsäädännössään omat erityispiirteensä. Komission ehdottamissa Suomen maakohtaisissa suosituksissa kehotetaan ottamaan huomioon taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton tarjoamat mahdollisuudet. Suomessa on juuri uudistettu maahanmuuttohallintoa ja maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimeenpano on käynnissä. Valiokunnan mielestä on myös tärkeää, että työvoiman maahanmuuton edistämisessä voidaan hyödyntää myös Euroopan sosiaalirahaston ohjelmia.