Perustelut

Komission ehdotus sisältää lainsäädäntökokonaisuuden, joka koostuu rajanylitystietojärjestelmän (EES) ja rekisteröityjen matkustajien ohjelman (RTP) perustamista koskevista säädösehdotuksista. Lisäksi ehdotus sisältää uudistuksen johdosta Schengenin säännöstöön tarvittavat muutokset.

EES on tarkoitettu unionin ulkorajat ylittävien, jäsenvaltioiden alueella lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtöaikaa ja -paikkaa koskevien tietojen rekisteröimiseen ja säilyttämiseen, heidän oleskelunsa keston laskemiseen sekä kuulutusten laatimiseen jäsenvaltioille, kun lailliset oleskeluajat ovat umpeutuneet. EES mahdollistaisi unionin alueelle saapuvien kolmansien maiden kansalaisten luotettavan tunnistamisen ja heidän alueella oleskelunsa keston automaattisen laskennan.

RTP:n tarkoituksena on mahdollistaa nopeammat rajatarkastukset niille kolmansien maiden kansalaisille, joille on tehty taustatarkastus ja jotka sen perusteella on hyväksytty ohjelmaan. Järjestelmät on tarkoitus ottaa käyttöön rinnakkaisina, koska ne täydentävät toisiaan. EES mahdollistaa passien manuaalisesta leimaamisesta luopumisen, ja tämä luo edellytykset RTP:n toteuttamiselle sekä automatiikan hyödyntämiselle kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastuksissa. Rajanylitykset helpottuvat myös manuaalisten rajatarkastusten osalta, kun rajavartijoiden ei enää tarvitse esittää rekisteröidylle matkustajalle lisäkysymyksiä esimerkiksi matkan määränpäästä tai varojen riittävyydestä.

Hallintovaliokunta katsoo, että EES ja RTP parantavat matkustajavirtojen hallintaa ja valvontaa tehostamalla tarkastuksia ja samalla nopeuttamalla usein matkustavien, ennakkotutkinnan läpäisseiden EU:n ulkopuolelta tulevien matkustajien rajanylitystä.

Ehdotuksilla on erityinen merkitys Suomen kannalta. Rajanylitykset ovat voimakkaassa kasvussa niin Suomen itärajalla, satamissa kuin lentokentilläkin. Lisäksi mahdollisen EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauden arvioidaan lisäävän rajanylitysliikennettä jopa kaksin- tai kolmikertaiseksi nykyisestä. Rajaliikenteen kasvuun varautuminen vaatii kansallisten toimenpiteiden lisäksi myös uusia sekä sisäistä turvallisuutta että liikenteen sujuvuutta lisääviä EU:n yhteisiä työkaluja, joita ehdotetut järjestelmät edustavat.

Valiokunta on aikaisemmassa lausunnossaan pitänyt tärkeänä, että valtioneuvosto kiinnittää jatkovalmisteluissa erityistä huomiota tietosuojan riittävän tason ja valvonnan sekä kolmannen maan kansalaisen oikeusturvan takaamiseen (HaVL 5/2008 vp — E 9/2008 vp). Valiokunta toteaa, että komission ehdotuksiin sisältyvät tietoturvalausekkeet kattavat muun muassa tietojen fyysisen suojaamisen, tietojen salaamisen sekä tietojenkäsittelyn, säilyttämisen ja siirron valvonnan. Lisäksi tietoturvan osalta säädetään lainvastaisen tietojenkäsittelyn korvausvastuusta ja seuraamuksista. Tietosuojalausekkeet kattavat matkustajan tiedonsaantioikeuden, oikeuden tutustua tietoihin sekä oikaista tai poistaa niitä, oikeuksien varmistamista koskevan yhteistyön jäsenvaltioiden ja niiden valvontaviranomaisten välillä sekä kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun harjoittaman valvonnan.

Hallintovaliokunta pitää henkilöllisyyden luotettavan määrittämisen kannalta perusteltuna, että EES sisältää biometrisen tunnisteen, sormenjälkitiedon. Biometrinen tunniste myös mahdollistaa sujuvuutta lisäävän automatiikan tehokkaan hyödyntämisen kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastuksissa passien leimaamisvaatimuksen poistuessa. Valtioneuvoston kannan mukaan biometriikka tulisi liittää EES:ään heti alusta alkaen ilman komission ehdottamaa siirtymäaikaa tai ainakin huomattavasti sitä nopeammin, jos jäsenvaltioilla on siihen valmius. Koska biometristen tietojen laajamittainen tallettaminen ja näiden tietojen käyttäminen on merkityksellistä yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta, valtioneuvosto on katsonut tarkoituksenmukaiseksi saada perustuslakivaliokunnan lausunto asiasta.

Valtioneuvoston mielestä EES:n käyttötarkoitus tulisi määritellä komission ehdottamaa laajemmaksi siten, että tietojärjestelmän käyttötarkoitus kattaisi myös asetuksessa selkeästi määriteltävien terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjunnan ja lainvalvontaviranomaisille mahdollistettaisiin pääsy järjestelmään selkeästi määritellyissä tapauksissa ja EU:n tietosuojasääntelyn ja perusoikeuskirjan sallimissa rajoissa. Hallintovaliokunnan näkemyksen mukaan tällä voitaisiin parantaa rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa ja tehostaa lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä. Lainvalvontaviranomaisen pääsy EES:ään pitäisi määritellä tarkasti, esimerkiksi kuten VIS-järjestelmän osalta on tehty. Lisäksi laajennus edellyttäisi asetuksen oikeusperustan laajentamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen poliisiyhteistyötä koskeviin artikloihin. Hallintovaliokunta korostaa, että mikäli EES:n käyttötarkoitusta laajennettaisiin komission ehdottamasta, edellyttää se myös tietosuoja- ja tietoturvasäännösten uudelleentarkastelua.

Komission ehdotuksessa EU:n monivuotisiksi rahoituskehyksiksi on esitetty sisäisen turvallisuuden rahastolle kohdennettavaksi määrärahaa EES:ää ja RTP:tä varten sekä EU-tason kehittämiskustannuksiin että järjestelmien kansallisten komponenttien kehittämiskustannuksiin. Jäsenmaat voivat osoittaa niihin rahoitusta myös kansallisista ohjelmistaan. EU:n toimielimet eivät vielä ole tehneet lopullisia päätöksiä EU:n rahoituskehyksistä, sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahoista eikä jäsenvaltioille suunnattujen määrärahojen jakokriteereistä. Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia tuleekin tarkentaa asian käsittelyn edetessä. Hallintovaliokunta korostaa, että rahoituksen tulisi jakautua jäsenvaltioiden kesken oikeudenmukaisesti ottaen mahdollisimman hyvin huomioon jäsenvaltioiden erityistarpeet ja -piirteet, kuten Suomen osalta EU:n pitkä maaulkoraja.