Perustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Yhteistoiminta-avustuksen käyttöönotto
tuo tärkeän lisän kuntien toiminnallisen
yhteistyön edistämiseen. Esityksen tarkoituksena
on helpottaa nimenomaan yhteistoiminnan aloittamista, jolloin tarvitaan
usein panostusta erilaisiin — käytännöllisiinkin — kysymyksiin,
kuten esimerkiksi tietojärjestelmien yhteensopivuuteen,
henkilöstön koulutukseen ja toiminnan organisatorisiin
järjestelyihin. Tukemalla käynnistysvaihetta voidaan
pitemmällä aikavälillä aikaansaada
kunnissa yhteistoiminnan kautta huomattaviakin säästöjä ja
laadultaan parempia palveluja. Palvelujen yhdessä tuottamisen
on arvioitu hyödyttävän erityisesti pieniä kuntia,
mutta myös suuremmat kunnat ja kaupunkiseudut voivat saada
yhteistoiminnasta merkittäviä hyötyjä.
Valiokunnan mielestä on perusteltua, että tuettavalta
yhteistoiminnalta edellytetään laaja-alaisuutta
tai merkittävyyttä ja kuntien päätöksiä yhteistoimintaan
ryhtymisestä. Ottaen huomioon, että tässä tarkoitettu
kuntien yhteistoiminta voi esityksen mukaan koskea koko hallinnonalaa,
huomattavaa osaa siitä tai merkittävää tehtävää ja
että yhteistoiminta voi koskea viranomaistehtävien
lisäksi myös muita tehtäviä sisäiset
palvelut mukaan lukien, merkittävyyttä tulee valiokunnan
näkemyksen mukaan suhteuttaa asianomaisiin kuntiin ja niiden
tavoittelemiin hyötyihin verrattuna siihen tilanteeseen, että yhteistoimintaan
ei ryhdyttäisi. Yhteistoiminnan monimuotoisuus on hyödyllistä myös
arvioitaessa kannustimen toimivuutta.
Valtion talousarviossa vuodelle 2005 esitetään
kuntien yhdistymisavustuksiin ja kuntajakoon sekä kuntien
yhteistoiminnan tukemiseen yhteensä 41 miljoonaa euroa,
josta kuntien yhteistoiminnan tukemiseen saa käyttää enintään 500 000
euroa. Valtiontalouden vuosille 2005—2008 hyväksyttyjen
kehyksien mukaan kuntien yhteistoiminnasta arvioidaan syntyvän
kustannuksia vuosina 2006—2008 kunakin noin 1—3 miljoonaa
euroa. Vastaava arvio yhdistymiskannustimien osalta on vuositasolla
noin 35 miljoonaa euroa. Valiokunnan mielestä on tärkeää,
että uudet yhteistyön kannustimet eivät
heikennä kuntien yhdistymisavustusten kannustavuutta, sillä jatkossa
tarvitaan sekä kuntien yhdistymisiä että kuntien
tiivistä toiminnallista yhteistyötä.
Lopuksi valiokunta ehdottaa lakiehdotukseen tehtäväksi
seuraavat lakitekniset täsmennykset.
Koska kuntien valtionosuuslain (1147/1996) määritelmiä koskevassa
2 §:ssä ei ole mainittu yhteistoiminta-avustusta
ja koska ehdotetussa 13 a §:ssä on muutoinkin
käytetty sanaa sisäasiainministeriö,
valiokunta ehdottaa 13 a §:n 3 momenttia muutettavaksi
siten, että siinäkin käytettäisiin
sanaa sisäasiainministeriö.
Lain 13 a §:n 5 momentin mukaan yhteistoiminta-avustukseen
sovelletaan lisäksi momentissa lueteltuja, lähinnä avustuksen
takaisinperintään ja palauttamiseen liittyviä valtionavustuslain
(688/2001) säännöksiä.
Ehdotettu laki on määräaikainen ja tarkoitettu
olemaan voimassa vuoden 2008 loppuun. Koska valtionavustuslain 3 §:n
mukaan valtionavustuslakia ei sovelleta kuntien valtionosuuslaissa
säädettyyn valtionosuuteen tai -avustukseen, voi
jäädä epäselväksi,
voidaanko ehdotetussa 5 momentissa mainittuja valtionavustuslain
säännöksiä soveltaa ehdotetun
lain perusteella myönnettyyn yhteistoiminta-avustukseen
lain voimassaolon päätyttyä. Tämän
johdosta valiokunta ehdottaa lisättäväksi lain
voimaantulosäännökseen uuden 2 momentin,
jonka mukaan lain 13 a §:n 5 momenttia sovelletaan tämän
lain perusteella myönnettyyn yhteistoiminta-avustukseen
31 päivän joulukuuta 2008 jälkeenkin.
Ehdotetussa 5 momentissa viitatut takaisinperinnän määräaikaa
ja avustuksen palautusvelvollisuuden vanhenemista koskevat säännökset
rajaavat tosiasiassa lain soveltamisajan avustuskohtaisesti.