Yleisperustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen tavoitteena on edistää sähköistä asiointia laajentamalla tavallisen sähköisen tiedoksiannon soveltamisalaa ja mahdollistamalla koneellisen allekirjoituksen käyttö sähköisenä viestinä lähetettävissä tuomioistuimen toimituskirjoissa. Esityksellä luodaan siten lainsäädännölliset puitteet sähköisen asioinnin nykyistä monipuolisemmalle ja tehokkaammalle käytölle. Lainmuutokset liittyvät keskitetyn sähköisen asioinnin viranomaisten kanssa mahdollistavan asiointitilin sekä oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän käyttöönottoon.

Hallintovaliokunta yhtyy lakivaliokunnan lausunnossaan (LaVL 12/2010 vp) esittämään näkemykseen, että sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota kansalaisten oikeusturvaan. Tietoturvan ja tietotekniikan tulee olla riittävällä tasolla ennen uusien menettelyjen käyttöönottoa. On myös otettava huomioon, ettei kaikilla ole yhtäläisiä mahdollisuuksia tai taitoja käyttää sähköpostia tai verkkopalveluja. Siksi on tarpeellista, että tiedoksiannon saajalla säilyy mahdollisuus valita myös esimerkiksi postitse toimitettava tiedoksianto.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutosehdotuksin.

Sähköinen tiedoksianto

Todisteellisen sähköisen tiedoksiannon käyttöalaa esitetään lakiehdotuksen 18 §:ssä kavennettavaksi niihin tilanteisiin, joissa todisteellista tiedoksiantoa, esimerkiksi postitse saantitodistusta vastaan, on lain mukaan käytettävä. Tavallisen sähköisen tiedoksiannon alaa esitetään lakiehdotuksen 19 §:ssä puolestaan laajennettavaksi koskemaan kaikkia niitä tilanteita, joissa muutenkin voidaan käyttää tavallista tiedoksiantoa. Esityksen mukaan sekä todisteellinen että tavallinen sähköinen tiedoksianto on, kuten nykyisinkin, mahdollinen vain tiedoksiannon saajan suostumuksella.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että tiedoksiannon saajan suostumuksen sisältö voi vaihdella asiatyypeittäin ja koskea yksittäistä asiaa tai olla yleisempi. Suostumuksena voidaan pitää esimerkiksi asiaa vireille pantaessa tehtyä ilmoitusta toivotusta tiedoksiantotavasta tai sitä, ettei muuta yhteystietoa ole annettu. Hallintovaliokunta korostaa sen seikan tärkeyttä, että suostumuksen antaja ymmärtää suostumuksensa merkityksen. Kuten lakivaliokuntakin on lausunnossaan huomauttanut, on tärkeätä kiinnittää suostumuksen antajan huomiota siihen, että annettavan sähköisen yhteystiedon tulee olla sellainen, jota hän seuraa aktiivisesti. Henkilön olosuhteissa voi suostumuksen antamisen jälkeen tapahtua myös muutoksia, jotka vaikuttavat siihen, voidaanko sähköistä tiedoksiantoa käyttää. Mikäli annettu yhteystieto on käyttämättä pitkään, tulee viranomaisen harkita, voiko tiedoksianto tapahtua asianomaisen oikeusturvaa vaarantamatta.

Joissakin asiantuntijalausunnoissa on kiinnitetty huomiota lakiehdotuksen 19 §:n 2 momenttiin, jossa ehdotetaan säädettäväksi, että asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kolmen päivän presumptiosäännökseen on katsottu sisältyvän tulkintaongelmia.

Hallintovaliokunta katsoo, että ehdotuksen mukaista viestin lähettämistä seuraavaa kolmen päivän määräaikaa voidaan pitää riittävänä, sillä sähköisenä viestinä toimitettava tiedoksianto on tiedoksiannon saajalla nopeammin kuin postitse lähetettävä. Valiokunnan käsityksen mukaan myöskään määräaikojen päättymisestä lauantaina tai sunnuntaina ei aiheutune ongelmaa ottaen huomioon säädettyjen määräaikojen laskemisesta annetun lain (150/1930) sääntely.

Edelleen joissakin asiantuntijalausunnoissa on ehdotettu, että lakiehdotuksen 19 §:n 1 momentin viimeinen virke poistettaisiin.

Hallintovaliokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että virke sisältyy 19 §:n 1 momenttiin. Sillä korostetaan viranomaisen velvollisuutta huolehtia tiedoksiannon asianmukaisuudesta. Virkkeen soveltamista voitaneen tarkastella asiakirjatyypeittäin. Valiokunta katsoo, että viranomaisen voi olla tarpeen kiinnittää erityistä huomiota myös esimerkiksi yksittäisen hallinnon asiakkaan käyttämään asiointitapaan ja tarvittaessa käyttää 19 §:n mukaisen tiedoksiannon sijaan todisteellista sähköistä tiedoksiantoa tai muuta kuin sähköistä tiedoksiantotapaa.

Todisteellista sähköistä tiedoksiantoa koskevassa 18 §:ssä puhutaan "päätöksen" tiedoksi antamisesta. Saadun selvityksen mukaan säännöksen on kuitenkin tarkoitus koskea esimerkiksi kaikkia yleisten tuomioistuinten ratkaisuja riippumatta siitä, kutsutaanko niitä päätöksiksi vai tuomioiksi. Lakivaliokunta on esittänyt sanan päätös korvaamista sanalla asiakirja. Muutos aiheuttaa tarpeen tehdä kielellinen tarkistus myös 19 §:n 1 momenttiin.

Koneellinen allekirjoitus

Lakiehdotuksen 20 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa puhutaan toimituskirjan antamisesta tiedoksi sekä käräjäoikeuden tuomion taltiokappaleen allekirjoittamisesta. Selvyyden vuoksi hallintovaliokunta toteaa, että lakiehdotuksen 20 § koskee kaikkia tuomioistuimia, ei vain yleisiä tuomioistuimia. Pykälän sanamuotoon valiokunnalla ei ole huomautettavaa.