Yleisperustelut

Ehdotetuilla laeilla pannaan kansallisesti täytäntöön kolmansien maiden kansalaisille maassa oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää lupaa sekä siihen liittyvää työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua suhteessa jäsenvaltion omiin kansalaisiin koskeva direktiivi (ns. yhdistelmälupadirektiivi).

Lainmuutosten myötä yhdenvertainen kohtelu laajenee lähtökohtaisesti kaikkiin kolmansista maista tuleviin työntekijöihin ja merkitsee eri ulkomaalaisryhmien yhtenäisempää asemaa suhteessa toisiinsa ja maan omiin kansalaisiin. Direktiivin mukaan kolmansien maiden kansalaisia, jos he ovat yhdistelmäluvan haltijoita, on kohdeltava yhdenvertaisesti jäsenvaltion omien kansalaisten kanssa muun muassa tietyillä sosiaaliturvan aloilla sekä muun muassa työolojen ja työehtojen, yhdistymisvapauden, koulutuksen ja veroetuuksien osalta.

Esityksellä ei muuteta ulkomaalaislain lupajärjestelmää eikä -harkintaa. Direktiivin tarkoituksen edistämiseksi ulkomaalaislain työntekoa koskevia säännöksiä yksinkertaistetaan ja selvennetään lisäämällä lakiin määritelmät erilaisista työnteon perusteella myönnettävistä oleskeluluvista sekä työnteko-oikeudesta. Lisäksi ulkomaalaislakiin lisätään direktiivin edellyttämä säännös neljän kuukauden enimmäiskäsittelyajasta työnteon perusteella tehdyille oleskelulupahakemuksille. Selvityksen mukaan työntekoa koskevat oleskelulupahakemukset ratkaistaan jo nykyisin pääsääntöisesti alle tämän enimmäiskäsittelyajan. Hakemusprosessissa, johon liittyy kaksi eri viranomaista, tulee viranomaisten kuitenkin omalta osaltaan huolehtia siitä, että neljän kuukauden käsittelyajassa on mahdollista pysyä koko prosessin keston osalta. Esityksen perustelujen mukaan käsittelyaika jakaantuisikin laskennallisesti ja viranomaisten sisäisen vastuunjaon näkökulmasta lähtökohtaisesti tasan.

Käsillä olevassa esityksessä yhdenvertainen kohtelu sosiaaliturvan alalla ulotetaan koskemaan julkisia terveyspalveluja sekä perhe-etuuksia. Direktiivi sallii tietyt rajoitukset perhe-etuuksien osalta, ja ne on tarkoitus ottaa Suomessa täysimääräisesti käyttöön. Terveydenhuollon kustannusten korvauksia koskevat muutokset sisältyvät rajat ylittävästä terveydenhuollosta esitettyyn lakiin (HE 103/2013 vp), johon sisältyvät myös säännökset kotikuntaa vailla olevien ulkomaalaisten julkisista terveyspalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille valtion varoista. Muiden asumisperusteisten etuuksien sekä sairausvakuutuksen osalta on annettu erillinen hallituksen esitys (HE 198/2013 vp), ja työttömyysturvan osalta on annettu erikseen oma esityksensä (HE 162/2013 vp).

Valiokunnalle esitettyjen arvioiden mukaan yhdenvertaisen kohtelun laajentaminen uusiin ryhmiin ja maassa lyhtyaikaisesti työskentelevien työntekijöiden oikeus asumisperusteisiin etuuksiin ja terveyspalveluihin voivat lisätä Suomessa työskentelyn vetovoimaisuutta jossain määrin. Henkilömäärän kasvu ei kuitenkaan ole tarkasti ennakoitavissa. Toisaalta mahdollisuudet ja motivaatio järjestelmän väärinkäytöksiin voivat myös jossain määrin lisääntyä sosiaaliturvaan pääsyn helpottuessa. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että yhdistelmälupadirektiivin kansallisen täytäntöönpanon vaikutuksia, kuten myös kustannuksista tehtyjen arvioiden toteutumista, seurataan ja arvioidaan ja että viranomaisten välistä tietojenvaihtoa kehitetään.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että voimassa oleva lainsäädäntö ei suoraan oikeuta sosiaaliviranomaisia tiedon oma-aloitteeseen luovuttamiseen oleskelulupaviranomaiselle tilanteessa, jossa henkilö turvautuu toistuvasti toimeentulotukeen. Nykyään tiedon luovutus voi tapahtua vain oleskelulupaviranomaisen pyynnöstä. Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, ja toistuva turvautuminen toimeentulotukeen voi johtaa oleskeluluvan peruuttamiseen tai uuden oleskeluluvan epäämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön 20.5.2010 asettama työryhmä selvitti toimeentulotukilain tarkoittaman toimeentulotuen ulkomaalaisille myöntämisen perusteita sekä sitä, miten myöntämiseen liittyviä käytäntöjä ja ohjeistusta voitaisiin selkeyttää. Työryhmä esitti 20.6.2011 luovuttamassaan raportissa muun muassa, että toimeentulotukilakiin lisättäisiin säännös, jonka nojalla toimeentulotukea myöntävä viranomainen voisi antaa poliisille tai Maahanmuuttovirastolle tiedon toistuvasta toimeentulotuen myöntämisestä ulkomaalaislain 158 a §:ssä mainittujen rekisteröitymisen edellytyksenä olevien toimeentuloa koskevien seikkojen selvittämiseksi tai 39 §:ssä tarkoitetun oleskeluluvan edellytysten tarkistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on 15.8.2013 asettanut työryhmän selvittämään toimeentulotuen uudistamista. Työryhmän toimikausi päättyy 30.10.2014. Hallintovaliokunta pitää lainsäädännön kehittämistä tarpeellisena ja kiirehtii asiassa jatkotoimenpiteitä.

Hallintovaliokunnan saamissa valiokuntalausunnoissa kiinnitetään huomiota siihen, ettei nykyisistä tilastoista ole saatavissa riittävää tietoa ulkomaisen työvoiman määrästä tai tilapäisesti maassa oleskelevien työnteosta, mikä vaikeuttaa lainsäädännön vaikutusten arviointia ja myös viranomaisvalvontaa. Tilastointia on syytä kehittää. Valtiovarainministeriön aloitteesta Tilastokeskus on asettanut asiantuntijatyöryhmän selvittämään ja tekemään ehdotuksia tilapäisen ulkomaisen työvoiman tilastoinnin kehittämiseksi yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Työryhmän on määrä antaa toimenpide-ehdotuksensa asiasta 31.5.2014 mennessä.