Perustelut

Uusi laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (661/2009) on tullut voimaan maaliskuun alussa vuonna 2010. Kyseisessä laissa säädetään muun muassa väestötietojärjestelmän tietosisällöstä ja tietojen ylläpidosta, rekisterinpitäjän tiedonsaantioikeudesta, tiedon ilmoittamista koskevista velvoitteista sekä tietojen julkisuuudesta ja niiden luovuttamisesta. Uuden lain myötä aiempaan väestötietojärjestelmän tietosisältöön on tehty muutoksia, joiden toteuttaminen puolestaan edellyttää tietojärjestelmämuutoksia. Näiden muutosten tekemiselle on vuoden 2010 laissa asetettu osaksi kolmen vuoden ja osaksi neljän vuoden määräajat. Hallintovaliokunta puoltaa kolmen vuoden siirtymäajan jatkamista yhdellä vuodella hallituksen esityksestä ilmenevien tietosisältöjen osalta, jotta tietojärjestelmämuutokset kyetään toteuttamaan asianmukaisella tavalla.

Hallituksen esityksessä on selostettu niitä ongelmia, joita liittyy toimitilahuoneistoja koskevien tietojen merkitsemiseen väestötietojärjestelmään. Toimitilatietojen ylläpitämisessä on erityisenä ongelmana se, että isojen toimitilakäyttöön tulevien rakennusten jakautuminen yksittäisiksi toimitiloiksi ei ole useimmiten selvillä vielä tilojen rakentamisvaiheessa. Toimitilajaot voivat myös muuttua rakennuksissa suhteellisen taajaan sen mukaan kuin yritykset aloittavat, lopettavat tai muutoin järjestävät toimintaansa. Saadun selvityksen mukaan tarkoitus on saattaa lain sisältö vastaamaan todellisuudessa vallitsevaa käytäntöä toimitilahuoneistoja koskevien tietojen ylläpitämisessä.

Väestötietojärjestelmään voidaan hakemuksesta tallettaa turvakielto, jos henkilöllä on perusteltu ja ilmeinen syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi. Kun turvakielto on tallennettu järjestelmään, voidaan kyseisen henkilön, hänen kanssaan asuvan puolison ja lapsen kotikunta, asuinpaikka, osoite ja muu yhteistieto luovuttaa vain sellaiselle viranomaiselle, jolla on oikeus kyseisten tietojen käsittelyyn. Voimassa olevan lain nojalla turvakielto voidaan myöntää ensimmäisellä kerralla enintään viideksi vuodeksi ja kiellon voimassa oloa voidaan sen jälkeen hakemuksesta jatkaa edelleen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Turvakielto on talletettuna hallituksen esityksen mukaan väestötietojärjestelmään noin 11 000 henkilölle. Valiokunta katsoo, että turvakielto on perusteltua voida tallettaa erityisestä syystä hallituksen esityksessä ehdotetun mukaisesti myös toistaiseksi voimassa olevana.

Jotta hakija olisi tietoinen velvollisuudestaan hakea turvakieltoa kaikille perheenjäsenilleen nimenomaisesti erikseen, on lakiehdotukseen sisällytetty maistraatille velvoite antaa turvakiellon hakijalle tarvittavaa tietoa turvakiellon välittömistä vaikutuksista. Maistraatin on kerrottava turvakiellon hakijalle mahdollisista vaikutuksista, joita voi seurata, jos turvakieltoa ei samalla haeta ja talleteta kaikille samassa taloudessa asuville perheenjäsenille. Valiokunta korostaa, että maistraattien tuleekin huolehtia siitä, että turvakieltoa koskevaan päätökseen sisällytetään riittävän yksityiskohtaiset tiedot turvakiellon välittömistä vaikutuksista ja muista turvakiellon hakijalle tarpeellisista turvakieltoon liittyvistä seikoista. Nämä seikat tulee ottaa huomioon myös Väestörekisterikeskuksen maistraateille laatimissa turvakieltoa koskevissa käytännesäännöissä sekä asiaa koskevassa koulutuksessa.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että vastaisuudessa väestötietojärjestelmään voidaan henkilön omaan pyyntöön perustuen tallettaa perustiedot Suomessa toimivien ulkomaan edustustojen henkilökuntaan kuuluvista sekä heidän perheenjäsenistään ja yksityisessä palveluksessaan olevista ulkomaan kansalaisista. Henkilötunnuksen saaminen helpottaa näiden henkilöiden käytännön asioiden hoitamista Suomessa.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.