Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 23 päivänä lokakuuta 2001 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi kirkkolain muuttamisesta (HE 186/2001 vp).
Hallintovaliokunta on 20 päivänä marraskuuta 2001 pyytänyt asiasta perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 57/2001 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
ylitarkastaja Joni Hiitola, opetusministeriö
kirkkoneuvos Matti Halttunen, Kirkkohallitus
professori Olli Mäenpää
professori Kaarlo Tuori
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
Esityksessä ehdotetaan annettavaksi tuomiokapitulille oikeus myöntää erivapaus kirkon jäsenyyttä koskevasta virkakelpoisuusehdosta papille, joka kuuluu sellaiseen kristilliseen kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan, jonka kanssa kirkolliskokous on tehnyt tällaisen järjestelyn mahdollistavan ekumeenisen sopimuksen. Säännös, jonka mukaan tiettyihin kirkollisiin virkoihin on ollut kelpoisuusvaatimuksena Suomen kansalaisuus, ehdotetaan kumottavaksi. Seurakunnille, joille on vakuutettu erityisiä oikeuksia, käytännössä Suomen evankelis-luterilaiselle saksalaiselle seurakunnalle, annettaisiin oikeus tuomiokapitulin luvalla hankkia papilliset palvelut papin virkaa täyttämättä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
Lakiehdotuksen 6 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan kirkon, seurakunnan tai seurakuntayhtymän virassa sekä jumalanpalvelukseen, kirkollisiin toimituksiin, diakoniaan tai opetukseen liittyvässä pysyväisluonteisessa työssä voi olla vain evankelis-luterilaisen kirkon jäsen.
Hallintovaliokunta on ottaen huomioon perustuslain 6 §:n 2 momentin pyytänyt säädösehdotuksen 6 luvun 1 §:n 2 momentin osalta perustuslakivaliokunnan lausunnon. Perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa uskonnon perusteella.
Kirkkolain (1054/1993) mukainen kirkon perustehtävä on uskonnollinen ja liittyy määrättyyn uskontunnustukseen. Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, että perustuslain 11 §:stä johtuva kirkon oikeus sisäiseen autonomiaan huomioon ottaen valiokunta pitää perustuslain 6 §:n 2 momentista huolimatta mahdollisena, että laissa säädetään kirkon jäsenyys edellytykseksi kirkon omiin virkoihin ja tehtäviin valittaville. Tämä on kiistatonta sellaisiin virkoihin ja tehtäviin nähden, jotka liittyvät suoraan kirkon hengelliseen toimintaan. Mahdollisuus ulottuu valiokunnan mielestä kuitenkin myös muunlaisiin virkoihin.
Kirkkolain 25 luvun 12 § koskee seurakuntia, joilla on erityisiä oikeuksia. Lakiehdotuksessa ehdotetaan mainitun pykälän 2 momenttia muutettavaksi siten, että säännös mahdollistaa tuomiokapitulin luvalla, että tällainen seurakunta voi hankkia papilliset palvelut papinvirkaa täyttämättä. Perustelujen mukaan palvelut hankkiva seurakunta on Suomen evankelis-luterilainen saksalainen seurakunta. Kyseessä on luonteeltaan erityinen järjestely. Hallintovaliokunta toteaakin selvyyden vuoksi, että kyseinen pappi on saksalaisessa evankelis-luterilaisen kirkon palvelussuhteessa.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.
Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Ossi Lantto