Yleisperustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa ensimmäisen lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä esitetyin huomautuksin ja muutosehdotuksin sekä toisen lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Yhteistoiminnasta

Poliisin hallinnosta annetun lain (110/1992) 8 §:n mukaan paikallispoliisin yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta päättää sisäasiainministeriö lääninhallitusta, asianomaisia kihlakunnanvirastoja ja poliisilaitoksia sekä alueen kuntia kuultuaan. Yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä, yhteistoiminnan johtajasta ja muista johtosuhteista päättää lääninhallitus.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan sisäasiainministeriölle kuuluva toimivalta siirrettäväksi poliisin ylijohdolle ja lääninhallitukselle kuuluva toimivalta annettavaksi poliisin lääninjohdolle. Perusteluina esitetään, että "kysymys on enemmän poliisin toiminnalliseen johtamiseen liittyvistä asioista".

Eduskunta on vuoden 2000 valtiopäivillä hyväksynyt hallintovaliokunnan mietinnön (HaVM 6/2000 vp) koskien valtioneuvoston selontekoa kihlakuntauudistuksen toteutumisesta (VNS 1/1999 vp). Selontekomenettelyllä ja siihen liittyvillä eduskunnan kannanotoilla on valiokunnan käsityksen mukaan merkittävä osuus 1 päivänä joulukuuta 1996 voimaan tulleen kihlakuntauudistuksen toimeenpanon ohjaamisessa ja itseasiassa koko uudistuksen koossa pitämisessä.

Edellä mainitun mietinnön pohjalta eduskunta on edellyttänyt hallituksen huolehtivan uudistuksen tarkasta seurannasta sekä antavan eduskunnalle vuoden 2005 loppuun mennessä uuden selonteon kihlakuntauudistuksen toimeenpanon edistymisestä. Selonteossa on esitettävä toimenpiteet, joihin on ryhdytty hallintovaliokunnan mietinnön johdosta muun muassa seuraavissa asioissa:

• eri toimialojen palvelujen riittävän ja tasapuolisen saatavuuden turvaaminen maan eri osissa,

• erityisesti poliisi-, ulosotto- ja syyttäjäntehtävien järjestäminen ja hoitaminen kihlakunnittain,

• kihlakuntajaon säilyttäminen paikallisen luonteensa mukaisesti ja läheisyysperiaatetta noudattaen riittävän tiheänä,

• eri toimialojen yhteistoiminnan laatu ja laajuus.

  Valtioneuvoston selontekoa koskevasta hallintovaliokunnan mietinnöstä, johon tässä yhteydessä on syytä laajemminkin viitata, ilmenee huoli siitä, että yhteistoimintaratkaisuilla saatetaan vaarantaa koko tärkeä paikallishallintouudistus. Mietinnössä todetaan, että jokaisessa kihlakunnassa on lain mukaan oltava poliisipäällikkö, joka johtaa paikallista poliisilaitosta. Kihlakunta on siten poliisipiirijaon peruste, eikä täydellinen poliisitoimen yhteistoiminta ole mahdollista. Yhteistoiminnan tarkoitus on tukea kihlakunnan poliisitointa sen perustan ollessa kihlakunnan omissa toiminnoissa. Paikallishallinnon kannalta on vaarallisinta, jos kihlakuntien erilaiset palvelut siirretään yksi kerrallaan pois.

Kihlakuntauudistuksen toimeenpanossa keskeisenä ongelmana on ollut, että poliisi-, ulosotto- ja syyttäjätoimen yhteistoimintajärjestelyitä on toteutettu toisistaan riippumatta ja tarkastelematta toimenpiteiden vaikutusta kunkin yksittäisen kihlakunnan osalta paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun puitelain (126/1992) 2 §:n tavoitteiden valossa ja ottaen samalla huomioon, että eri tehtävät hoidetaan kihlakunnittain.

Erityisesti yhteistoimintajärjestelyjen laajuus ja resurssipula sekä mahdolliset kihlakuntajaotuksen muutokset voivat vaarantaa kihlakuntauudistuksen onnistuneen toimeenpanon.

Kuten selontekomietinnöstä ilmenee, vastaisuudessa on lisättävä olennaisesti keskushallinnon tason yhteistyötä arvioitaessa eri toimialojen tehtävien hoitamista kihlakuntajärjestelmässä. Yhteistoimintaratkaisutkin on tarpeen muussa tapauksessa viedä valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistaviksi lain muutoksella. Tällä hetkellä erityisen epätyydyttävää on, että poliisin yhteistoimintajärjestelyistä voidaan päättää virkamiestasolla.

Nyt käsiteltävänä olevan poliisin hallinnosta annetun lain 8 §:n muuttamista koskeva säädösehdotus on selkeästi ristiriidassa eduskunnan vuoden 2000 valtiopäivillä hyväksymien linjausten kanssa. Pykälän hyväksyminen esitetyn sisältöisenä merkitsisi paikallispoliisin yhteistoimintaa koskevan päätöksenteon siirtymistä kokonaan poliittisen vastuun ulkopuolelle virkamiehille niin sanottuun poliisin putkihallintoon. Hallituksen esityksessä ehdotettu sääntely muodostaakin uhkan, että yhteistoimintajärjestelyjen myötä päädytään siihen, että tosiasiallisesti valtion paikallishallinnon järjestelmä menettää nykyisessä muodossaan merkityksensä ilman, että lainsäätäjä on tätä tarkoittanut.

Nykyinen sääntely ei myöskään ole täysin ongelmaton. Valiokunta luottaa kuitenkin siihen, että voimassa olevaa normistoa sovelletaan eduskunnan näkökulmasta tarkastellen hyväksyttävällä tavalla. Vaihtoehtona olisi tietysti säätää sisäasiainministeriölle kuuluva toimivalta valtioneuvoston yleisistunnolle, jolla tasolla päätetään itse kihlakuntajaosta. Vastaavasti lääninhallituksen toimivalta voitaisiin siirtää sisäasiainministeriölle. Tätä voidaan perustella sillä, että päätettäessä yhteistoiminta-alueista joudutaan tosiasiallisesti arvioimaan myös yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä.

Hallituksen esityksestä ilmenevät ne tahot, joilta esityksestä on pyydetty lausunto. Saadun selvityksen mukaan lausuntopyyntö ei kuitenkaan ole koskenut 8 §:n 1 ja 2 momentissa ehdotettuja yhteistoimintajärjestelyjä. Asian merkittävyys huomioon ottaen valiokunta ei pidä hallituksen esityksen valmistelua tältä osin asianmukaisena.

Helsingin poliisilaitoksen hallinnollinen asema

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Helsingin kihlakunnan poliisilaitos on kaikkien tehtäviensä osalta suoraan sisäasiainministeriön alainen. Poliisilaitoksen hallinnollinen asema on nykyisin kaksijakoinen. Se hoitaa suoraan ministeriön alaisena tehtävät, jotka koskevat poliisilaitoksen taloussuunnittelua ja talousarviota, valtakunnallisia erityistehtäviä sekä poliisilaitoksen henkilöstöä ja poliisisoittokuntaa. Käytännössä lääninhallituksen ohjaava rooli on ollut varsin vähäinen.

Hallituksen esityksen hyväksyminen johtaa siihen, että Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen asema poikkeaa poliisin normaalista kolmiportaisesta linjaorganisaatiosta. Toisaalta myöskään nykyinen hallintomalli ei ole tyydyttävä.

Hallintovaliokunta on ottaen erityisesti huomioon vallitsevan tosiasiallisen tilan ja poliisilaitoksen hoidettavana olevat erityistehtävät päätynyt siihen, että ohjausjärjestelmää on syytä selkeyttää hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla.