KIRJALLINEN KYSYMYS 1084/2014 vp
KK 1084/2014 vp - Raija Vahasalo /kok
Tarkistettu versio 2.1
Opettajien työssään kokeman väkivallan
uhan poistaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Opettajien työssään kokema
väkivalta on noussut julkiseen keskusteluun. Opettajien
ammattijärjestö OAJ:n työolobarometrin
mukaan 10 prosenttia opettajista ja opetusalan esimiehistä oli kohdannut
väkivallan uhkaa työssään viimeisen vuoden
aikana. Lapsiemme koulutuksen tärkein kulmakivi ovat ammattitaitoiset
ja työhönsä motivoituneet opettajat,
joiden tulee voida työskennellä ilman väkivallan
uhkaa.
Jokainen väkivallan uhkatilanne tulee ottaa vakavasti
ja pyrkiä ennalta ehkäisemään
tilanteiden toistuminen. Koulujen tulee olla turvallisia ympäristöjä niin
oppilaille kuin henkilökunnallekin.
OAJ:n ja Työterveyslaitoksen julkaisema Stop väkivallalle
kouluissa ja päiväkodeissa -hankkeen tuloksena
kehitetyt väkivallan uhasta ja väkivaltatilanteista
ilmoittamismallit ovat hyvä alku väkivallan uhkan
pienentämiseksi ja poistamiseksi kouluista. Se ei kuitenkaan
riitä, vaan myös valtiolta tarvitaan toimenpiteitä.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta
kouluista saadaan kitkettyä opettajien kohtaama väkivallan
uhka ja
otetaanko nyt esitetty malli vai jokin muu malli kehittämistyön
pohjaksi?
Helsingissä 29 päivänä tammikuuta
2015
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Raija Vahasalon /kok näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 1084/2014 vp:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta
kouluista saadaan kitkettyä opettajien kohtaama väkivallan
uhka ja
otetaanko nyt esitetty malli vai jokin muu malli kehittämistyön
pohjaksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Turvallisuus on keskeinen osa kouluyhteisön hyvinvointia.
Lainsäädäntö sekä perusopetuksen opetussuunnitelman
perusteet ohjaavat koulujen turvallisuustoimintaa. Turvallisuus
rakentuu kouluissa turvallisuuskulttuurista ja sen päivittäisistä arkirutiineista.
Toimivassa turvallisuuskulttuurissa toiminta on turvallista, toimintaan liittyvät
vaarat on arvioitu ja niitä ehkäistään suunnitelmallisesti.
Samalla jokainen yhteisössä toimiva sitoutuu omalta
osaltaan riittävän vahvasti pitämään
yllä turvallisuutta ja toimimaan päivittäin
turvallisuutta edistävien toimintatapojen mukaisesti.
Perusopetuslain mukaisesti oppilaalla on oikeus turvalliseen
opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestämisen
lähtökohtana on oppilaiden ja koko koulun henkilökunnan
turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Väkivallan,
kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä niihin
puuttuminen kuuluu jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle. Myös
työturvallisuuslaki ja siihen liittyvä työsuojelun
toimintaohjelma sekä pelastuslain ja pelastustoimesta annetun
valtioneuvoston asetuksen edellyttämä pelastussuunnitelma
ohjaavat kouluyhteisön turvallisuutta. Opetuksen järjestäjä vastaa
siitä, että kouluilla on turvallisuutta koskevat
toimintaohjeet.
Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.
Lapsen kasvatuksesta on ensisijaisesti vastuussa huoltaja. Koulu
tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa
oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä.
Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen
edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön
hyvinvointia. Osana kouluyhteisön turvallisuuden edistämistä ovat
koulujen työrauhaa ja hyvinvointia edistävät
lainmuutokset tulleet voimaan 1.1.2014 ja uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
elokuun alusta 2014 lukien.
Työturvallisuuslaki (738/2002) alempiasteisine
säädöksineen sisältää perussäädökset
vähimmäisvaatimuksista, jotka edellytetään
työpaikan työympäristön työturvallisuudelta.
Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen
huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja
terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa
työnantajan on otettava huomioon työhön,
työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön
samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin
edellytyksiin liittyvät seikat.
Työterveyslaitoksen Stop väkivallalle kouluissa
ja päiväkodeissa — hanke selvitti opetus- ja
kasvatusalalla työskentelevien työssään
kohtaamaa väkivallan uhkaa ja väkivaltatilanteita. Opetus-
ja kasvatusalalla työskentelevät joutuvat päivittäin
väkivaltatilanteisiin osallisiksi. Eniten näitä tilanteita
kohtaavat erityisopettajat, lastentarhanopettajat ja kouluavustajat.
Työelämän lainsäädäntö määrittää,
miten väkivaltatilanteita tulisi ennaltaehkäistä tai
kuinka niihin tulisi puuttua. Hankkeessa ilmeni, että käytännössä työpaikkojen
väkivaltatilanteiden käsittelyssä on
puutteita. Etenkin esimiesten tarttuminen ilmoitettuihin tilanteisiin
ei ollut järjestelmällistä. Hankkeessa
kiinnitettiin huomiota siihen, että alalla ei ole käytössä omaa,
toimialakohtaista väkivallan ilmoittamismenettelyä. Hanke
kehitti tällaisen mallin, jotta opetus- ja kasvatusalan
työpaikoilla tunnistettaisiin paremmin terveyttä ja
turvallisuutta vaarantava väkivalta ja väkivallan
uhka. Tavoitteena oli edistää väkivaltatilanteiden
käsittelyä ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden
suunnittelua.
Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa -hankkeen
tuottamat tutkimustulokset, toimintamallit ja aineistot tarjoavat
tärkeän lisän opetus- ja kasvatusalan
työpaikkojen toimenpidevalikoimaan turvallisuuskulttuurin
vahvistamiseksi. Tämän ohella tarvitaan kehityshankkeita,
jotka kohdistuvat oppilaiden ja opettajien psyykkiseen hyvinvointiin
ja hyvän turvallisuuskulttuurin edellytyksien käsittelyä opettajien
perus- ja täydennyskoulutuksessa. Keskeistä on
myös se, että väkivaltatilanteiden ehkäisyyn
ja käsittelyyn sekä muuhun yleiseen turvallisuuteen
liittyvien kysymysten käsittelyä sisällytetään
riittävässä määrin
oppilaitosjohdon koulutukseen.
Helsingissä 12 päivänä helmikuuta
2015
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 1084/2014 rd undertecknat
av riksdagsledamot Raija Vahasalo /saml:
Vilka åtgärder ämnar regeringen
vidta för att få ett slut på våldet
mot lärarna i skolorna och
kommer den modell som nu presenterats eller någon
annan modell att läggas till grund för utvecklingsarbetet?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Säkerhet och trygghet är en central del av
välbefinnandet i skolan. Lagstiftningen samt grunderna
för läroplanen för den grundläggande
utbildningen styr säkerhetsverksamheten i skolorna. Säkerheten
i skolorna byggs upp av säkerhetskulturen och de dagliga
vardagsrutiner som ingår i den. I en fungerande säkerhetskultur är
det tryggt att arbeta, man har bedömt vilka risker som
hänför sig till verksamheten och förebygger
dem systematiskt. Samtidigt förbinder sig var och en som arbetar
i skolan att tillräckligt starkt bidra till att upprätthålla
säkerhet och dagligen iaktta tillvägagångssätt
som främjar säkerheten.
I enlighet med lagen om grundläggande utbildning har
eleven rätt till en trygg studiemiljö. Utgångspunkten
när undervisning ordnas är att garantera elevernas
och hela skolpersonalens säkerhet i samtliga situationer.
Alla i skolan är skyldiga att förhindra våld,
mobbning och störningar samt att ingripa i dessa fenomen. Även
arbetarskyddslagen och verksamhetsprogrammet för arbetarskyddet,
som hänför sig till den, samt den räddningsplan
som räddningslagen och statsrådets förordning
om räddningsväsendet förutsätter
styr säkerheten i skolan. Den som ordnar undervisning svarar
för att skolorna har säkerhetsdirektiv.
Då det gäller undervisningen måste
man samarbeta med hemmen. Det är i första hand
vårdnadshavaren som ansvarar för barnets fostran.
Skolan stödjer hemmens fostrande uppgift och svarar för
elevens fostran och undervisning som medlem i skolan. Målet är
att främja barns och ungas inlärningsförutsättningar,
säkerhet och trygghet samt välbefinnandet i hela
skolan. Som ett led i arbetet med att främja säkerheten
och tryggheten i skolan har lagändringar som främjar arbetsron
och välbefinnandet i skolorna trätt i kraft den
1 januari 2014 och en ny lag om elev- och studerandevård
i början av augusti 2014.
Arbetarskyddslagen (738/2002) jämte författningar
på lägre nivå innehåller grundläggande bestämmelser
om de minimikrav som ställs på arbetarskyddet
i arbetsmiljön på arbetsplatserna. Arbetsgivaren är
skyldig att genom nödvändiga åtgärder
sörja för arbetstagarnas säkerhet och hälsa
i arbetet. I detta syfte ska arbetsgivaren beakta omständigheter
som hänför sig till arbetet, arbetsförhållandena
och arbetsmiljön i övrigt samt till arbetstagarens
personliga förutsättningar.
Arbetshälsoinstitutets projekt Stoppa våldet
i skolor och daghem utredde våldshot och våldssituationer
som de som arbetar inom undervisning och fostran har blivit utsatta
för i sitt arbete. De som arbetar inom undervisning och
fostran blir dagligen involverade i våldssituationer. Speciallärare,
barnträdgårdslärare och skolbiträden
stöter oftast på dessa situationer. Lagstiftningen
om arbetslivet anger hur våldssituationer borde förebyggas
eller hur man borde ingripa i dem. I projektet framgick att det
i praktiken finns brister i hanteringen av våldssituationer
på arbetsplatserna. Framför allt har cheferna
inte tagit tag i anmälda situationer systematiskt. I projektet
fästes uppmärksamhet vid att branschen inte tillämpar något
eget branschspecifikt förfarande för att anmäla
våld. Projektet utvecklade en sådan modell, för
att man på arbetsplatserna inom undervisning och fostran
ska bli bättre på att identifiera våld och
våldshot som äventyrar hälsan och säkerheten.
Målet var att främja hanteringen av våldssituationer
och planeringen av åtgärder som förbättrar
säkerheten och tryggheten.
De undersökningsresultat och verksamhetsmodeller samt
det material som producerades av projektet Stoppa våldet
i skolor och daghem erbjuder ett viktigt tillägg till åtgärdsurvalet
för att stärka säkerhetskulturen på arbetsplatserna
inom undervisning och fostran. Vid sidan av detta krävs
det utvecklingsprojekt som riktar sig mot elevernas och lärarnas
psykiska välmående och att förutsättningarna
för en god säkerhetskultur tas upp i grundutbildningen
och fortbildningen för lärare. Det är
också viktigt att frågor som hänför
sig till förebyggande och hantering av våldssituationer
samt annan allmän säkerhet behandlas tillräckligt
i utbildningen för läroanstaltsledningen.
Helsingfors den 12 februari
2015
Undervisnings- och kommunikationsminister Krista Kiuru