KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2004 vp
KK 159/2004 vp - Annika Lapintie /vas
Tarkistettu versio 2.0
Laajakaistayhteyksien turvaaminen kaikille kansalaisille
Eduskunnan puhemiehelle
Suomen kansallisissa tietoyhteiskuntastrategioissa
on jo vuodesta 1995 lähtien korostettu kansalaisten mahdollisuutta
osallistua tasa-arvoisesti tietoyhteiskuntaan. Esimerkkeinä kansallisista
toimista voidaan mainita maamme kirjasto- ja koululaitoksen verkottaminen.
Kouluissa tietoverkkoja käytetään nykyisin
varsin kattavasti, ja kirjastoihin on järjestetty Internetin käyttöpisteitä kansalaisille.
Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskunta-ohjelmaa vuosille
2004—2006 valmistellaan parhaillaan opetusministeriössä.
Ohjelman painopisteinä ovat tietoyhteiskunnassa tarvittavan osaamisen,
sisältöjen ja toimintaympäristöjen kehittäminen
koulutuksen ja tutkimuksen alueella. Ohjelma kohdistuu kaikkiin
kansalaisiin, ja tavoitteena on vahvistaa kaikkien kansalaisten sekä tietoyhteiskunnan
toimijoiden osaamista tietoyhteiskunnan palvelujen saavuttamiseksi, käyttämiseksi
ja tuottamiseksi.
Yhä suurempi osa suomalaisista kotitalouksista on liittynyt
kansainväliseen tietoverkkoon. Tilastokeskuksen uusimman
kuluttajabarometrin mukaan suomalaisista kodeista jo 46 prosentissa on
Internet-yhteys. Laajakaista on tilastojen mukaan viidesosalla kotitalouksista.
Samanaikaisesti tietoverkkoon liittyminen on kuitenkin useille kotitalouksille
taloudellisesti mahdotonta.
Koulutus on yksi varmimmista takeista, joilla kansalaiset pääsevät
mukaan kansainväliseen tietoliikennemaailmaan. Opetusministeriön
tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena on vahvistaa kaikkien kansalaisten
osaamista, jotta he voivat saavuttaa tietoyhteiskunnan palvelut.
Tästä huolimatta pelkona on, että tietoliikenteen
ulkopuolelle jäävät ne kansalaiset, joiden
koulutustaso on alhainen.
Jotta tietoyhteiskunta olisi aidosti kaikkien kansalaisten saavutettavissa,
tulisi yhteyksien hankkiminen olla mahdollista kaikille kotitalouksille.
Erilaisten palveluiden siirtyminen palvelupisteistä verkkopalveluiksi
on lisääntynyt viime vuosina huimasti. Esimerkiksi
verkkopankin käyttöä pidetään
nykyään tavallisimpana tapana hoitaa pankkiasiat.
Käyttääkseen Internet-pankkia ihminen
tarvitsee verkkoyhteyden lisäksi myös huomattavan
paljon tietokoneiden käytön osaamista.
Ajattelutapa, jonka mukaan kansalaiset voisivat hoitaa tietoliikenneyhteytensä pelkästään
kirjastoissa olevien varattavien päätteiden kautta, on
vanhanaikainen. Aidossa tietoliikenneyhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee
olla mahdollisuus päästä verkkoon silloin,
kun siihen on tarvetta.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä, että kaikilla kansalaisilla
on tulevaisuudessa kotoaan käsin pääsy
kansainväliseen tietoverkkoon?
Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta
2004
Eduskunnan
puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika Lapintien /vas näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 159/2004 vp:
Mitä hallitus aikoo tehdä, että kaikilla kansalaisilla
on tulevaisuudessa kotoaan käsin pääsy
kansainväliseen tietoverkkoon?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Käytännössä kaikilla suomalaisilla
on jo nyt mahdollisuus päästä kotoaan
Internetiin joko kiinteän televerkon modeemin tai matkaviestinverkon
kautta. Helmikuussa tehdyn Tilastokeskuksen kuluttajakyselyn mukaan
lähes neljä viidestä tietokoneen omistavasta
kotitaloudesta on kytketty Internetiin. Kansalaispalautteessa onkin viimeaikoina
tullut esille Internetiin pääsyn sijasta tehokkaampien
laajakaistayhteyksien saatavuus.
Kansalaisten pääsyä tietoverkkoon
on jatkuvasti edistetty monin tavoin. Viimeisin ja samalla yksi
merkittävimmistä hankkeista on valtioneuvoston
tammikuussa 2004 tekemä periaatepäätös
kansallisesta laajakaistastrategiasta. Strategialla edistetään
kilpailua sekä palveluiden ja sisältöjen
tarjontaa kaikissa viestintäverkoissa. Se sisältää myös
erityistoimenpiteitä alueiden kehittämiseksi,
jolloin laajakaistayhteyksien rakentaminen tulee mahdolliseksi sielläkin,
missä se ei ole kaupallisesti kannattavaa.
Kansallinen laajakaistastrategia sisältää viisikymmentä toimenpidettä lainsäädännön
kehittämisestä uusien tiedonsiirtoratkaisujen
edistämiseen. Palveluiden kysyntää edistetään
parantamalla sähköistä asiointia julkishallinnossa.
Myös käyttäjien tietoyhteiskuntapalveluiden
osaamista parannetaan lisäämällä tietotekniikan
opetusta ja tiedotustoimintaa kansalaisjärjestössä,
kouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Lisäksi edistetään
verkoissa tarjottavia palveluita ja niiden turvallisuutta sekä myötävaikutetaan
siihen, että viestintäpalveluista kehittyy nykyistä helppokäyttöisempiä,
jolloin kynnys käyttää näitä palveluita
on alempi. Jokaiselle strategian toimenpiteelle on määrätty
vastuutaho, määräaika ja vastuuhenkilö.
Laajakaistastrategian tavoitteena on, että vuoden 2005
loppuun mennessä kaikkien kansalaisten saatavilla ovat
nopeat, kohtuuhintaiset ja alueellisesti kattavat tietoliikenneyhteydet.
Määrällisenä tavoitteena on,
että Suomessa olisi tuolloin käytössä vähintään
miljoona laajakaistaliittymää. Näiden
tavoitteiden toteutuessa Suomi nousee Euroopan eturivin maaksi nopeiden
tietoliikenneyhteyksien käytössä.
Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta
2004
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 159/2004 rd undertecknat
av riksdagsledamot Annika Lapintie /vänst:
Vad ämnar regeringen göra för
att alla medborgare i framtiden från sina hem skall ha
tillgång till det internationella datanätet?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
I praktiken har alla finländare redan nu möjlighet att
nå Internet från sina hem antingen via ett modem
i det fasta telenätet eller via mobiltelefonnätet.
Enligt en konsumentenkät som Statistikcentralen gjorde
i februari är nästan 80 procent av sådana
hushåll där det finns en dator kopplade till Internet.
På senaste tiden har den respons som medborgarna lämnat
inte angått tillträde till Internet, utan snarare
tillgången till effektivare bredbandsförbindelser.
Medborgarnas tillgång till datanätet har kontinuerligt
främjats på många olika sätt.
Det senaste och samtidigt också ett av de mest betydande framstegen
var det principbeslut om en nationell bredbandsstrategi som statsrådet
fattade i januari 2004. Strategin är ett verktyg för
att främja konkurrensen mellan samt tillgången
till tjänster och innehåll i alla kommunikationsnät.
I strategin ingår även specialåtgärder
för regional utveckling så att det skall vara
möjligt att bygga bredbandsförbindelser även
i områden där det inte är ekonomiskt
lönsamt.
Den nationella bredbandsstrategin innehåller femtio åtgärder
som omfattar allt från utvecklande av lagstiftningen till
främjande av nya lösningar för dataöverföring.
Efterfrågan på tjänster stimuleras genom
att förbättra den elektroniska kommunikationen
inom den offentliga förvaltningen. Även användarnas
beredskap att utnyttja informationssamhällets tjänster
höjs genom ökad undervisning i datateknik samt
effektiverad informationsverksamhet i medborgarorganisationer, skolor
och andra läroanstalter. Dessutom främjas tjänsterna
som erbjuds på nätet samtidigt som de görs
säkrare. Vidare skall kommunikationstjänsterna
göras lättare att använda än
hittills, varvid tröskeln att använda dem blir
lägre. För varje åtgärd i strategin
har ansvarig instans, tidsplan och person utsetts.
Målet med bredbandsstrategin är att alla medborgare
före utgången av år 2005 skall ha tillgång
till snabba och regionalt täckande telekommunikationsförbindelser
till rimliga priser. Det kvantitativa målet är
att det i Finland vid slutet av år 2005 skall finnas minst
en miljon bredbandsanslutningar. Om dessa mål uppnås
kommer Finland att stiga till spetsen för länderna
i Europa när det gäller användningen
av snabba telekommunikationsförbindelser.
Helsingfors den 26 mars 2004
Kommunikationsminister Leena Luhtanen