Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen seuraavaa:

Mielenterveyden häiriöt ovat laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan kansantaudin luokkaa. Mielenterveysongelmien kustannukset eläkemenoina, sairauspoissaoloina, lääkekuluina ja hoitokuluina olivat arviolta 1,5 miljardia euroa vuonna 2004. Tutkimusten mukaan psykoterapia joko yksin tai yhdessä lääkehoidon kanssa on osoittautunut tulokselliseksi hoitokeinoksi. Kuten kirjallisen kysymyksen johdannossa todetaan, psykoterapian saatavuus on riittämätöntä ja erityisesti alueelliset erot saatavuudessa ovat suuria. Myös koulutuksen heterogeenisuus on ollut ongelmallista. Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta asetettu opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen psykoterapiakoulutustyöryhmä ehdotti, että koulutus järjestettäisiin korkeakouluissa (ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa) jatkotutkintoina ja että vuosina 2007—2020 koulutettaisiin kaikkiaan 1 800 psykoterapeuttia. Lisäksi tulisi kouluttaa 600 psykoterapeuttikouluttajaa. Koulutuksen tulisi tarjota koulutusta alueellisesti kattavasti ja myös ruotsinkielinen koulutus huomioon ottaen. Koulutus tulisi toteuttaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiiviissä yhteistyössä. Tutkimustoiminnan kehittäminen tulisi myös käynnistää.

Työryhmän ehdotuksen mukaisesti koulutuksen kokonaiskustannukset olisivat runsaat 50 miljoonaa euroa tutkimuksen rahoitus mukaan luettuna. Opetusministeriö on valmistellessaan työryhmän ehdotusten toimeenpanoa tutkinut mahdollisuuksia työryhmän ehdotusten toteuttamiseen ottaen huomioon valtion talouden rahoituskehysten mahdollisuudet.

Opetusministeriössä valmistellaan suunnitelmaa, jonka mukaan koulutusta tullaan kehittämään työryhmän ehdotusten pohjalta käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Koulutus järjestetään lähtökohtaisesti jatkotutkintoon johtavana koulutuksena yliopistoissa. Harkittavana on myös, että ammattikorkeakouluissa olisi psykoterapian tutkinto ylempänä ammattikorkeakoulututkintona.

Täydennyskoulutuksella on nykyisin psykoterapian koulutuksessa tärkeä rooli. Rahoituksellisista syistä ja koulutuksen tarjonnan turvaamiseksi täydennyskoulutuksen asema tulee jatkossakin säilymään ja sen rahoituksenpohjan laajentaminen on tavoitteena.

Työryhmä ehdotti, että koulutus voitaisiin aloittaa vuoden 2007 alusta. Koulutuksen käynnistäminen edellyttää eräitä lainsäädäntömuutoksia, mm. koulutusta koskevien säädösten ottamisen ammattikorkeakoulujen osalta ylempää ammattikorkeakoulututkintoa koskeviin säännöksiin ja erikoislääkärikoulutuksen osalta tutkintosäännöksiin. Rahoitusjärjestelyiden osalta tarvitaan myös aikaa. Myös koulutuksen alueellisen järjestämisen organisointi ja itse koulutuksen käytännön kysymysten valmistelu tulee päätösten jälkeen suunnitella.

Opetusministeriö pyrkii huolehtimaan valmistelusta niin, että uudistunut koulutus voisi alkaa vaiheittain vuodesta 2007 alkaen. Koulutuksen käynnistäminen toteutettaisiin niin, että eri alueet tulisivat mukaan vaiheittain.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

De psykiska störningarnas omfattning och effekter är av samma storleksordning som en folksjukdoms. Kostnaderna för psykiska problem i form av pensionsutgifter, sjukfrånvaro, läkemedelskostnader och vårdkostnader beräknades till 1,5 miljarder euro år 2004. Undersökningar visar att psykoterapi antingen som enda vårdform eller i kombination med läkemedelsbehandling har visat sig vara en framgångsrik vårdmetod. Som i inledningen till spörsmålet konstateras är tillgången till psykoterapi otillräcklig och i synnerhet de regionala skillnaderna i tillgången är stora. Också utbildningens heterogenitet har varit problematisk. Den gemensamma arbetsgrupp för psykoterapiutbildning som på social- och hälsovårdsministeriets initiativ tillsatts mellan undervisningsministeriet och hälsovårdsministeriet har föreslagit att utbildningen skall ordnas vid högskolor (yrkeshögskolor och universitet) som påbyggnadsexamen och att sammanlagt 1 800 psykoterapeuter skall utbildas åren 2007—2020. Enligt förslaget skall dessutom 600 psykoterapeututbildare utbildas. Utbildningen skall vara regionalt täckande och också beakta den svenskspråkiga utbildningen. Utbildningen skall genomföras i nära samarbete mellan universiteten och yrkeshögskolorna. Enligt förslaget skall också en utveckling av forskningsverksamheten inledas.

De totala kostnaderna för utbildningen, om den ordnas enligt arbetsgruppens förslag, skulle uppgå till dryga 50 miljoner euro, forskningsfinansieringen medräknad. Undervisningsministeriet har vid beredningen av verkställandet av arbetsgruppens förslag undersökt möjligheterna att genomföra förslagen med beaktande av de möjligheter som de statsekonomiska finansieringsramarna ger.

Vid undervisningsministeriet bereds en plan, enligt vilken utbildningen kommer att utvecklas utifrån arbetsgruppens förslag inom ramen för den finansiering som står till buds. Utgångspunkten är att utbildningen ordnas i form av universitetsutbildning som leder till en påbyggnadsexamen. Möjligheten att vid yrkeshögskolorna ha en examen i psykoterapi som högre yrkeshögskoleexamen övervägs också.

Fortbildningen har numera en viktig roll i psykoterapiutbildningen. Av finansiella skäl och för att trygga utbildningsutbudet bör fortbildningens ställning också i fortsättningen bevaras och målet är att utvidga dess finansieringsbas.

Arbetsgruppen föreslog att utbildningen kunde inledas i början av år 2007. För att starta utbildningen krävs det vissa lagstiftningsändringar, bland annat att författningarna om utbildningen för yrkeshögskolornas del införs i bestämmelserna om högre yrkeshögskoleexamen och i fråga om specialläkarutbildningen i examensbestämmelserna. Också finansieringsarrangemangen kräver tid. Efter att besluten fattats bör man också planera hur ordnandet av utbildningen skall organiseras på regional nivå och förbereda de praktiska frågor som gäller själva utbildningen.

Undervisningsministeriet strävar att sköta beredningen så att den reviderade utbildningen kunde inledas stegvis från början av år 2007. Utbildningen startas då så att de olika områdena stegvis kommer med.