KIRJALLINEN KYSYMYS 496/2012 vp
KK 496/2012 vp - Antti Kaikkonen /kesk
Tarkistettu versio 2.0
VR-Yhtymän käytöstä poistetun
kaluston hyödyntäminen
Eduskunnan puhemiehelle
VR on ollut viime vuosina runsaasti otsikoissa useiden
eri ongelmiensa vuoksi. Milloin sääolosuhteet
ovat aiheuttaneet kaluston hyytymistä ja liikennekaaoksen,
milloin yhtiön työntekijöitä on kuvattu
salaa. Tämä on valitettavaa, sillä VR:llä on
pääosin hieno historia, ja on toivottavaa, että yhtiö menestyy
myös tulevaisuudessa eettisesti kestävällä tavalla.
Yksi vähemmän julkisessa keskustelussa ollut asia
on VR:n toiminta vanhan kalustonsa suhteen. Nykytilanteessa VR romuttaa
tasaiseen tahtiin liikenteestä poistuvaa kalustoaan. Vanhoja sinisiä vaunuja,
jotka olisivat vielä käyttökelpoisia,
siirretään viimeiseltä vuoroltaan suoraan
purettaviksi. Flirt-junien saavuttua pääkaupunkiseudun
liikenteeseen on Sm1-sähkömoottorijunien
päätepisteenä ollut vanhojen sinisten
vaunujen tapaan romuttamo.
Käyttökelpoisen kaluston romutuskiire ei ole VR:n
toiminnassa mikään uusi ilmiö. Romutusmieltymys
oli havaittavissa jo 1980-luvun loppupuolella, kun Valtion Rautateiden
yhtiöittäminen alkoi näyttää todennäköiseltä.
Näin ollen tilanteesta herää kuva, että kilpailun
aloittaminen on haluttu, ja halutaan edelleen, tehdä hyvin
vaikeaksi.
VR-Yhtymä romuttaa tälläkin hetkellä kalustoa,
joka on saatu vuonna 1995 valtiolta ilman reunaehtoja. Kalustoa
myydään romuttamoille vain romutettavaksi, siitä ei
saa myydä osaakaan eteenpäin esimerkiksi museokäyttöön.
Yhtymällä on tällä hetkellä käyttökelpoista
ja katsastettua, mutta vailla käyttöä olevaa
kalustoa huomattava osuus koko vaunuston määrästä.
Uudella kalustolla on olemassa määrätty
tekninen käyttöikänsä, mutta
säännöllisten peruskorjausten avulla
käyttöikää voidaan lisätä huomattavasti alkuperäisestä käyttöikäsuunnitelmasta.
Tästä voi mainita esimerkkinä Suomessa
vuosina 1968—1974 valmistetut Sm1-junat. Kuluttavasta lähijunakäytöstä huolimatta
liikenteessä on yhä yli 40-vuotiaita junia. Teknisesti
samankaltaiset, vuosina 1964—1965 valmistuneet Porkkanajunat
taas poistettiin käytöstä viimeistään 25
vuoden iässä.
Junaliikenteen aloittamista rasittaa moninkertainen investointitarve
bussi- ja kuorma-autoliikenteeseen verrattuna korkean teknisen käyttöiän
vuoksi. Liiketoiminnan suunnittelu etukäteen on pitkän
aikajänteen vuoksi vaikeaa.
VR toimii kaluston omistuksen kautta merkittävänä rahoitusyhtiönä.
Kaluston arvo muodostaa usean sadan miljoonan euron rasitteen yhtiön taseessa
samalla, kun merkittävä osa siitä jää vaille
tuottavaa käyttöä. Suomessa on useita
kaupunkeja ja kaupunkiseutuja, jotka ovat kiinnostuneita henkilöpaikallisjunaliikenteen
ja henkilökaukojunaliikenteen järjestämisestä,
mutta jotka eivät voi suunnitelmiaan toteuttaa mm. kohtuuhintaisen
kaluston puutteen vuoksi. Samaan aikaan VR Oy romuttaa
oman strategiansa kannalta tarpeetonta kalustoa, esimerkiksi sähkömoottorijunia,
vaikka niille olisi käyttöä muissa yhteyksissä.
Jonkinlaisena ennakkotapauksena voi mainita esimerkin, jossa Pieksämäen
ja Savonlinnan väliselle osuudelle olisi ollut halukkuutta
järjestää junayhteys, mutta sen järjestäminen
on nykyolosuhteissa tehty mahdottomaksi.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta
käytöstä poistettu mutta edelleen käyttökunnossa
oleva VR-Yhtymän kalusto hyödynnetään
muiden toimijoiden käyttöön?
Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta
2012
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Antti Kaikkosen /kesk näin kuuluvan
kirjallisen kysymyksen KK 496/2012 vp:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta käytöstä poistettu
mutta edelleen käyttökunnossa oleva VR-Yhtymän
kalusto hyödynnetään muiden toimijoiden käyttöön?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Euroopan unioni on asteittain avannut rautatieliikennettä kilpailulle
niin, että maaliskuussa 2003 rautateiden kansainväliset
tavarankuljetukset, vuoden 2007 alusta kotimaan tavarankuljetukset ja
vuoden 2010 alusta unionin sisäiset kansainväliset
henkilöliikenteen kuljetukset on avattu kilpailulle. Komissio
valmistelee parhaillaan ns. neljättä rautatieliikennepakettia,
jonka puitteissa on tarkoitus avata myös kotimaan henkilöliikenteen
kuljetukset kilpailulle. Vaikka unionilainsäädännöllä ja
sitä täytäntöön panevalla
kansallisella lainsäädännöllä rautatiemarkkinoita
on avattu kilpailulle, VR-Yhtymä Oy on ollut tähän asti
ainoa rautatieyritys Suomen rautatiemarkkinoilla. Liikenne- ja viestintäministeriö
tosin myönsi
ensimmäisen uuden toimiluvan Ratarahti Oy:lle toukokuussa
2012 rautateiden tavarankuljetuksia varten.
Suomen poikkeava raideleveys (1 524 mm) verrattuna
useimpien muiden EU:n jäsenvaltioiden raideleveyteen (1 435
mm) tai Venäjän ja Baltian maiden raideleveyteen
(1 520 mm) vaikuttaa osaltaan siihen, että muiden
maiden rataverkolle sovitettua käytettyä veto-
ja vaunukalustoa on vaikea saada kohtuuhintaan muiden maiden rautatieyrityksiltä.
Käytetyn vaunukaluston saatavuus voi siten muodostua markkinoille
tulon käytännölliseksi esteeksi. Pääkaupunkiseudun
lähiliikenteessä tähän on varauduttu
niin, että lähiliikenteen uuden junakaluston omistaa Pääkaupunkiseudun
Junakalusto Oy, jolta jatkossa myös uudet rautatieyritykset
voivat vuokrata kalustoa pääkaupunkiseudun lähiliikenteen
liikennöintiä varten.
Liikenne- ja viestintäministeriön ohjaussuhde VR-Yhtymään
rajoittuu rautatielain (304/2011), kelpoisuuslain (1664/2009)
ja joukkoliikennelain (869/2009) mukaisiin toimivaltuuksiin,
joiden nojalla ministeriö pyrkii varmistamaan, että rautatieliikenteen
harjoittamisen lupaedellytykset täyttyvät, rautatieliikenteen
harjoittaminen on turvallista ja sujuvaa ja riittävä joukkoliikenteen tarjonta
turvataan ostoliikennepalveluiden avulla.
Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto vastaa VR-Yhtymä Oy:n
omistajaohjauksesta. Omistajaohjausosasto on pyrkinyt huolehtimaan siitä,
että VR-Yhtymä Oy toteuttaa kilpailulle avaamisen
kannalta välttämättömät
muutokset. Omistajaohjausosasto on kuitenkin katsonut, että VR-Yhtymää ei
pidä saattaa tilanteeseen, jossa se joutuisi kantamaan
kilpailijoidensa kustannuksia. Kaikessa kilpailullisessa kaupallisessa
toiminnassa yksi keskeinen kilpailutekijä ovat investoinnit,
niiden tehokkuus ja investoinneissa onnistuminen. Jos raideliikenteen
kilpailullisuutta halutaan edistää eri toimijoiden
kannalta tasapuolisin ehdoin, markkinoille tulevien yritysten on
vastattava itse investoinneistaan. VR vastaa omasta kalustostaan
ja sen ylläpidosta, siksi valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto
ei ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi asettaa VR-Yhtymä Oy:lle
velvoitteita kunnostaa tai säilyttää kalustoaan
kilpailijoiden mahdollisia tulevia tarpeita varten.
VR-Yhtymä Oy on todennut liikenne- ja viestintäministeriölle,
että se käyttää kalustonsa loppuun
asti niin, että kalusto ei enää olisi
vaatimusten mukaista ja siten se eräitä varaosien
uusiokäyttöä lukuun ottamatta kelpaa
vain romutettavaksi.
Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta
2012
Liikenneministeri Merja Kyllönen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 496/2012 rd undertecknat
av riksdagsledamot Antti Kaikkonen /cent:
Vad tänker regeringen göra för
att den materiel som VR-Group Ab tagit ur drift men som fortfarande är
användbar ska utnyttjas för andra aktörers
behov?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Europeiska unionen har stegvis öppnat järnvägstrafiken
för konkurrens så, att internationella godstransporter
på järnväg öppnades för
konkurrens i mars 2003, inhemska godstransporter från början
av 2007 och internationella transporter inom persontrafiken från
början av 2010. Kommissionen bereder för närvarande
det s.k. fjärde järnvägspaketet, inom
ramen för vilket man tänker öppna också inhemska
transporter inom persontrafiken för konkurrens. Trots att
järnvägarnas marknadsföring öppnats
för konkurrens genom unionens lagstiftning och den nationella
lagstiftning som genomför den har VR-Group Ab hittills
varit det enda järnvägsföretaget på den finländska
järnvägsmarknaden. Kommunikationsministeriet beviljade
dock i maj 2012 den första koncessionen för godstransport
på järnväg åt Ratarahti Oy.
Finlands spårbredd (1 524 mm), som avviker från
EU:s övriga medlemsstater (1 435 mm) eller de
baltiska staterna eller Ryssland (1 520 mm), bidrar till
att begagnad drag- och vagnmateriel, som är anpassad till
andra länders järnvägsnät, är svår
att få tag på till rimligt pris av andra länders järnvägsföretag.
Tillgången på begagnad järnvägsmateriel
kan därför bli ett praktiskt hinder för
att komma in på marknaden. I huvudstadsregionens närtrafik
har man tagit hänsyn till detta så att närtrafikens
nya tågmateriel ägs av Pääkaupunkiseudun
Junakalusto Oy, och i fortsättningen kan också nya
järnvägsföretag hyra materiel för
närtrafiken i huvudstadsregionen.
Kommunikationsministeriets styrningsförhållande
till VR-Group begränsar sig till befogenheter enligt järnvägslagen
(304/2011), lagen om säkerhetsrelaterade arbetsuppgifter
i järnvägssystemet (1664/2009) och kollektivtrafiklagen (869/2009),
på grundval av vilka ministeriet vill säkerställa
att tillståndsvillkoren för bedrivande av järnvägstrafik
uppfylls, att järnvägstrafiken drivs säkert
och smidigt och att ett tillräckligt utbud av kollektivtrafik
säkerställs med hjälp av köptrafikservice.
Avdelningen för ägarstyrning vid statsrådets kansli
svarar för ägarstyrningen av VR-Group. Avdelningen
för ägarstyrning har haft som mål att
se till att VR-Group genomför de nödvändiga ändringar
som den öppna konkurrensen kräver. Avdelningen
för ägarstyrning har dock ansett att VR-Group
inte bör försättas i en situation där
bolaget blir tvunget att stå för sina konkurrenters kostnader.
I all konkurrensutsatt kommersiell verksamhet är investeringarna,
deras effektivitet och utfall en central konkurrensfaktor. Om man önskar
främja en fri konkurrens inom den spårbundna trafiken
genom villkor som är jämlika för alla
aktörer måste de företag som vill in
på marknaden själva stå för
sina investeringar. VR svarar för sin egen materiel och
dess underhåll, och därför har avdelningen
för ägarstyrning vid statsrådets kansli
inte ansett det ändamålsenligt att förplikta
VR-Group att reparera eller förvara sin materiel för
sina konkurrenters eventuella framtida behov.
VR-Group har meddelat kommunikationsministeriet att bolaget
använder sin materiel så länge som möjligt,
och när den inte längre uppfyller kraven går
den till skrotning, frånsett återvinning av vissa
reservdelar.
Helsingfors den 2 juli 2012
Trafikminister Merja Kyllönen