KIRJALLINEN KYSYMYS 530/2009 vp
KK 530/2009 vp - Oras Tynkkynen /vihr
Tarkistettu versio 2.0
Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot
Eduskunnan puhemiehelle
Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot
eli VALOt (Open Source Software, OSS) ovat tietokoneohjelmia, joita
saa käyttää, levittää ja
muokata vapaasti. Tunnetuin tällainen ohjelma on suomalaista
alkuperää oleva Linux-käyttöjärjestelmä.
Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta suosittelee
julkaisussaan (JHS 169) VALOjen käyttöä julkisessa
hallinnossa mm. nykyistä paremman tietoturvan ja järjestelmien
hallittavuuden takia. Hallitus puolestaan suosittelee kannanotossaan
6.3.2009 avoimen lähdekoodin käyttöä julkisen
hallinnon järjestelmissä.
Aiemmin VALOja on käsitelty mm. valtiovarainministeriön
suosituksessa valtion tietojärjestelmien ja rajapintojen
avoimuudesta (Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita
23/2003). Suosituksessa todettiin avoimen lähdekoodin menetelmin
rakennetun järjestelmän olevan varteenotettava
vaihtoehto erityisesti silloin, kun on kyse useiden hallinto-organisaatioiden
tarvitsemasta palvelusta tai kun järjestelmän
läpinäkyvyys on erityisen tärkeää.
Euroopan komission tietoyhteiskuntakehitystä edistävän
IDABC-ohjelman ohjeet suosittavat avoimen lähdekoodin huomioimista
hankintatointen yhteydessä EU:n poliittisten tavoitteiden,
kuten yhteismarkkinoiden, kilpailukyvyn ja tasa-arvoisen hallinnon,
saavuttamiseksi. EU on myös suunnitellut ja ottanut käyttöön
avoimen EUPL-ohjelmistolisenssin, joka on räätälöity yleisimpiä VALOjen
lisenssejä paremmin yhteensopivaksi EU-lainsäädännön
kanssa.
VALOilla on julkisen sektorin näkökulmasta useita
vahvuuksia. Niiden avulla ohjelmistokehitys voi nopeutua, paikallisten
ohjelmistoyritysten kilpailuedellytykset paranevat ja hankintojen kilpailutus
toteutuu entistä vapaammin. Usein VALOt ovat asiantuntijoiden
mukaan tunnettuja kaupallisia ohjelmistoja vakaampia ja turvallisempia.
VALOja voi tarvittaessa räätälöidä suljettuja
ohjelmistoja paremmin eri käyttötarkoituksiin.
VALOja voi usein ladata ilmaiseksi, eikä niiden käytöstä tarvitse
maksaa vuotuisia lisenssimaksuja. Ne toimivat tehokkaasti vanhassa
laitekannassa, minkä takia tietokoneita voidaan käyttää nykyistä pidempään
ja säästää uusien hankinnasta.
Uusien ohjelmien käyttö voi edellyttää lisäpanostuksia
käyttäjätukeen, mutta tällöin
raha menee ulkomaisten yhtiöiden lisenssimaksujen sijaan
kotimaiseen työhön.
VALOjen käyttö parantaa kansalaisten välistä yhdenvertaisuutta,
lisää tietoturvaa ja läpinäkyvyyttä sekä edistää julkisen
vallan tietojärjestelmien riippumattomuutta yksittäisistä yhtiöistä ja muista
valtioista. Se voi tuottaa kustannussäästöjä,
mikä on julkishallinnolle erityisen tärkeää nyt talouden
taantumassa.
VALOjen käytön edistämistä voi
pitää elvyttävänä,
sillä se tukee kotimaista yrittäjyyttä ja ohjelmistoalaa.
Suomessa on runsaasti vapaisiin ja avoimiin ohjelmistoihin liittyvää liiketoimintaa.
Esimerkiksi Suomen Open Source -keskuksella COSSilla on yli 140
jäsenyritystä.
Valtion virastojen ja laitosten käytössä oli vuonna
2007 noin 173 000 työasemaa. Uusia työasemia
hankittiin vuoden aikana noin 28 000 kappaletta.
Kunnissa ja korkeakouluissa VALOja käytetään
kasvavassa määrin. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiliikenteen
rahastus- ja seurantajärjestelmä, Vaasan kaupunginkirjaston
tietokoneet sekä Åbo Akademin palvelimet toimivat
VALOilla. Valtion esimerkki voisi kannustaa VALOjen käytön
lisäämiseen myös näillä aloilla.
Ulkomailla VALOja käytetään laajalti.
Hollannissa valtio edellyttää yli 50 000
euron IT-investoinneissa VALOjen suosimista, ja Ranskassa poliisin
tietokoneet käyttävät Linuxia. Belgiassa
ja Tanskassa hallitus on päättänyt sallia valtionhallinnon
sisäisessä viestinnässä ainoastaan
avoimet tiedostomuodot.
Brasiliassa opetusministeriö on päättänyt
ottaa VALOt käyttöön maan kaikissa kouluissa. Kiina
ja Turkki kehittävät Linuxin pohjalta omia avoimia
käyttöjärjestelmiä. Yhdysvalloissa
presidentti Obaman hallinto on käynnistänyt selvitykset
VALOjen hyödyistä osana liittovaltion mittavaa
elvytyspakettia.
Paikallistasolla mm. Chicagon kaupungin palvelimet Yhdysvalloissa
käyttävät Linuxia. Münchenin
kaupunki Saksassa on siirtynyt VALOihin järjestelmällisesti
vuodesta 2003 alkaen. Intian Keralan osavaltion kaikki peruskoulujen
tietokoneet käyttävät Linuxia.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Miten hallitus aikoo edistää mm. Julkisen
hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan ja hallituksen kannanoton 6.3.2009
asettamia tavoitteita vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön
lisäämiseksi?
Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta
2009
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies,
olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja
Oras Tynkkysen /vihr näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 530/2009 vp:
Miten hallitus aikoo edistää mm. Julkisen
hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan ja hallituksen kannanoton 6.3.2009
asettamia tavoitteita vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön
lisäämiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä on
hallituksen toimesta edistetty lähinnä informaatio-ohjauksen
keinoin. Keskeinen toimenpide on ollut Julkisen hallinnon tietohallinnon
neuvottelukunnan JHS-suosituksen julkaiseminen helmikuussa 2009
(JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa
hallinnossa). Suositus sisältää perustietopaketin
avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytöstä sekä käsittelee
julkisiin hankintoihin liittyviä ja muita oikeudellisia
erityiskysymyksiä. Suosituksessa käsitellään
lisäksi avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön
hyötyjä ja haasteita.
JHS-suosituksen lisäksi hallitus on luonut edellytyksiä avoimen
lähdekoodin ohjelmistojen käytölle julkaisemalla
julkisen hallinnon toimijoille tarkoitetun OpenOffice-paketin lokakuussa
2008 sekä siihen liittyvän päivityksen
toukokuussa 2009. Ohjelmiston päivitys julkaistiin EU:n
avoimen lähdekoodin portaalissa (www.osor.eu). Valtiovarainministeriön,
oikeusministeriön ja Suomen Kuntaliiton toteuttama paketti
on tarkoitettu kaikille valtion virastoille ja kunnille. Se mahdollistaa
kansalaisten ja viranomaisten välisen dokumenttien vaihdon
niin, ettei kansalaisten tarvitse käyttää siihen
maksullisia ohjelmistoja. OpenOffice on avoimen lähdekoodin
ohjelmisto, joka tukee kansainvälisen Open Document Format
-standardin (ODF) mukaisten dokumenttien tuottamista.
Paketti sisältää suomenkielisen ohjelmiston, oikeusministeriön
tuottamat ohjeet ja taustaselvitykset ohjelmiston käytöstä,
SFS:n asiakirjastandardien mukaisia asiakirjamalleja sekä lisäosia, joilla
ohjelmistolla tallennettuja tiedostoja voi avata ja muokata Microsoftin
Office-tuotteilla.
ODF (Open Document Format, ISOC/IEC 26300) on avoin
tiedostomuotostandardi, johon tallennetaan muokattavia toimistoasiakirjoja,
kuten teksti-, taulukkolaskenta-, kaavio- ja esitysgrafiikka-asiakirjoja.
OpenOffice-ohjelmisto on käytössä muun
muassa oikeusministeriössä ja sen hallinnonalalla.
Kunnissa ohjelmistoa käytetään esimerkiksi
kirjastoissa sekä oppilaitoksissa.
KuntaIT-toiminnassa ohjelmistojen kehittäminen avoimeen
lähdekoodin pohjautuen on keskeinen periaate, jonka avulla
valtion ja kuntien yhteisellä kehittämistyöllä tehdyt
ratkaisut on mahdollista saada aidosti hyödyttämään
koko kuntakentän tarpeita. Käynnissä olevissa
KuntaIT-projekteissa tuotetaan kuntakentän käyttöön
avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja esimerkiksi
kuntien sähköistä asiointia tukevien
komponenttien, asiakashallinnan sekä eri palvelukokonaisuuksien
(esim. lasten ja nuorten palvelut) alueilla. Valtion IT-toiminnan
johtamisyksikön (ValtIT) toteuttamissa sähköisen
asioinnin ja tietohallinnon kehittämishankkeiden kilpailutuksissa
on suhtautuminen avoimen koodin käyttöön
ollut lähtökohdiltaan neutraali.
Yleisesti voidaan arvioida, että markkinoille tulee
jatkossa enemmän avoimen lähdekoodin ratkaisuja
tarjoavia toimittajia, joiden resurssit riittävät
myös valtionhallinnon laajojen ja vaativien hankkeiden
tukemiseen. Esimerkiksi Hanselin kilpailuttamissa puitesopimuksissa
on mukana toimittajia, jotka ovat erikoistuneet avoimen koodin tuotteiden
pohjalta tehtävään palvelutarjontaan.
Hallitus hyväksyi talouspoliittisen ministerivaliokunnan
6.3.2009 kannanoton sähköisen asioinnin
ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta. Valtiovarainministeriö asetti 14.4.2009
sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman
(SADe-ohjelma), joka perustuu edellä mainittuun hallituksen
kannanottoon. Ohjelman eräänä lähtökohtana
on, että julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnetään
markkinoiden tarjoamia ratkaisuja sekä yksityisen sektorin
innovaatioita. Lisäksi edistetään avointen
tietojärjestelmäarkkitehtuurien sekä avoimen lähdekoodin
käyttöä julkisen hallinnon järjestelmissä.
Julkisen sektorin ja yksityisen sektorin vuoropuhelusta sekä avointen
tietojärjestelmäarkkitehtuurien ja avoimen lähdekoodin
hyödyntämisestä laaditaan toimintamalli
osana SADe-ohjelmaa syksyllä 2009.
Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta
2009
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 530/2009 rd undertecknat
av riksdagsledamot Oras Tynkkynen /gröna:
Hur tänker regeringen främja de målsättningar
som satts upp bland annat av delegationen för informationsförvaltningen
inom den offentliga förvaltningen och i regeringens ställningstagande av
den 6 mars 2009 om utökandet av användningen av
program med öppen källkod?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Regeringen har främjat användningen av program
med öppen källkod främst med hjälp
av informationsstyrning. Den viktigaste åtgärden
har varit att publicera JHS-rekommendationen från delegationen
för informationsförvaltningen inom den offentliga
förvaltningen i februari 2009 (JHS 169, Användning
av öppen källkod inom den offentliga förvaltningen).
Rekommendationen innehåller ett grundläggande
informationspaket om användandet av program med öppen
källkod, och i den behandlas också frågor
som har samband med offentliga upphandlingar samt andra särskilda
rättsliga frågor. I rekommendationen behandlas
dessutom nyttor och utmaningar med användningen av program
med öppen källkod.
Regeringen har, förutom JHS-rekommendationen, skapat
förutsättningar för användningen av
program med öppen källkod genom att i oktober
2008 ge ut ett OpenOffice-paket som avsetts för aktörer
inom den offentliga förvaltningen, samt en uppdatering
i maj 2009. Programuppdateringen gavs ut via EU:s portal för öppen
källkod (www.osor.eu). Paketet som sammanställts
i samarbete av finansministeriet, justitieministeriet och Finlands
Kommunförbund är avsett för samtliga
statliga ämbetsverk och för kommunerna. Det möjliggör
dokumentutväxling mellan medborgarna och myndigheterna
så att medborgarna inte behöver använda
avgiftsbelagda program. OpenOffice är ett program med öppen
källkod och det stöder produceringen av dokument enligt
det internationella Open Document Format-standarden (ODF).
Paketet innehåller finskspråkig programvara, anvisningar
som sammanfattats av justitiemini-steriet
och bakgrundsinformation om användningen av programmet,
dokumentmodeller enligt SFS:s dokumentstandarder samt tilläggsdelar
med vilkas hjälp man kan öppna och modifiera filer
med hjälp av Microsofts Office-produkter.
ODF (Open Document Format, ISOC/IEC 26300) är
en öppen filformatstandard med vars hjälp man
kan spara modifierbara kontorsdokument, såsom text-, tabellberäknings-,
statistik- och presentationsgrafikdokument. OpenOffice-program används
bland annat vid justitieministeriet och inom dess förvaltningsområde.
Hos kommunerna används programmen bl.a. vid bibliotek och
läroinrättningar.
Inom KommunIT-verksamheten är det en central princip
att programutvecklingen ska basera sig på öppna
källkoder, så att lösningar som förverkligats
i samarbete av staten och kommunerna verkligen ska kunna möta
hela kommunbranschens behov. Inom pågående KommunIT-projekt
producerar man åt kommunbranschen lösningar som
baserar sig på öppna källkoder, t.ex.
i fråga om komponenter som stödjer elektronisk ärendehantering
hos kommunerna, kundhantering och olika servicehelheter (t.ex. servicen
för barn och unga). Ledningsenheten för statens
IT-verksamhet (VAHTI) har i princip varit neutral till användningen
av öppna källkoder vid konkurrensutsättandet
av utvecklingsprojekt för elektronisk ärendehantering
och informationsförvaltning.
Det kan allmänt taget uppskattas att antalet aktörer
som erbjuder lösningar som baserar sig på öppna
källkoder blir större med tiden, och att deras
resurser också räcker till att understöda
omfattande och krävande projekt inom statsförvaltningen.
Som exempel kan nämnas att i de ramavtal som Hansel konkurrensutsatt
ingår aktörer som specialiserat sig på serviceproduktion
som baserar sig på öppen källkod.
Regeringen godkände det finanspolitiska ministerutskottets
ställningstagande den 6 mars 2009 om påskyndandet
av elektronisk ärendehantering och informationssamhällsutveckling. Finansministeriet
tillsatte den 14 april 2009 programmet för att påskynda
elektronisk ärendehantering och demokrati (SADe-programmet),
vilket baserar sig på det ovan nämnda ställningstagandet.
En utgångspunkt för programmet är att man
vid den offentliga förvaltningens upphandlingar ska utnyttja
lösningar som tillhandahålls på marknaden
samt innovationer på den privata sektorn. Dessutom ska
man främja användningen av öppna informationssystemsarkitekturer
och öppna källkoder inom den offentliga förvaltningens
system.
En handlingsmodell för dialog mellan den offentliga
och den privata sektorn samt om utnytt-jandet av öppna
informationssystemsarkitekturer och öppna källkoder
ska utarbetas som en del av SADe-programmet hösten 2009.
Helsingfors den 18 juni 2009
Förvaltnings- och kommunminister Mari Kiviniemi