Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Liikenne- ja viestintäministeriössä on tiedostettu mönkijöiden turvallisuustilanteen heikkeneminen. Tiedossamme on, että vuosina 2009—2011 Suomessa tapahtui yhteensä 19 kuolemaan johtanutta mönkijäonnettomuutta. Vuonna 2012 kuolemantapauksia oli seitsemän ja huomion arvoista on, että kenelläkään menehtyneistä ei ollut kypärää. Turvallisuustilanteeseen on vaikuttanut erityisesti mönkijöiden lisääntyminen.

Tyypillisessä kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa menehtynyt on ollut mönkijää kuljettanut 46—65-vuotias mies, joka on ajanut ajoneuvoa alkoholin vaikutuksen alaisena sekä ilman suojakypärää. Yleisimmät mönkijäonnettomuudet ovat teiltä suistumisia ja kaatumisia. Tyypillistä niissä on pään lyöminen esteeseen tai kuljettajan jääminen kaatuneen mönkijän alle. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan suojakypärä olisi voinut pelastaa useita menehtyneitä kuljettajia.

Mönkijät voidaan jakaa käyttötarkoituksen mukaan kahteen ryhmään: maastomönkijöihin ja tieliikennemönkijöihin. Tieliikenteeseen tarkoitetut mönkijät ovat nelipyörä (katumönkijä, L7e-luokka) ja kevyt nelipyörä (mopomönkijä, L6e-luokka). Maastomönkijöihin kuuluvat työkäyttöön tarkoitetut T3-luokan traktori (traktorimönkijä) sekä vain maastossa käytettäväksi tarkoitettu maastoajoneuvo (maastomönkijä). Traktorimönkijää on mahdollista kuljettaa tiellä T-luokan ajo-oikeudella. Maastomönkijää voi kuljettajaa tiellä vain poikkeustapauksessa ja tällöin vaatimuksena on B-luokan ajo-oikeus.

Täysin samanlaisten ajoneuvovarusteiden edellyttäminen maastokäyttöön tarkoitetuilta mönkijöiltä kuin tieajoneuvoilta olisi epätarkoituksenmukaista. Suojakypärä ei kuitenkaan ole ajoneuvovaruste, vaan henkilökohtainen suojaväline. Tällä hetkellä kokoaikaista suojakypäräpakkoa edellytetään tieliikennelain 89 §:n mukaan vain tieliikennemönkijöitä käyttäviltä, maastomönkijöitä kypäräpakko ei koske. Epäkohta on tiedostettu liikenne- ja viestintäministeriössä ja sitä tullaan arvioimaan käynnissä olevan tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. Mainittakoon tässä vielä, että moottorikelkan kuljettajalla ja matkustajalla on kokonaikainen kypäräpakko.

Turvakaari on ajoneuvovaruste, josta säännellään pääosin EU:n tasolla. Suomi noudattaa ajoneuvojen luokittelussa, teknisissä vaatimuksissa ja ajokorttivaatimuksissa lähtökohtaisesti EU-säädöksiä. EU-säädöksissä L-luokan ajoneuvojen, joihin mönkijöistä tieliikenteeseen tarkoitetut nelipyörä ja kevyt nelipyörä kuuluvat, luokittelu ja tekniset vaatimukset ovat muuttumassa. Kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta 15.1.2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 168/2013 määritetään L-luokan ajoneuvojen luokittelussa noudatettavat perusteet. EU:n komissio on yhdessä jäsenmaiden kanssa aloittanut työskentelyn L-luokan ajoneuvojen liikenneturvallisuus- ja ympäristösäädösten uudistamiseksi. Suomen tavoitteena on parantaa näiden ajoneuvojen turvallisuutta kehittämällä esimerkiksi jarruja ja kolariturvallisuutta koskevia vaatimuksia.

Mönkijän ostotilannekoulutus voisi olla käytännössä hankala toteuttaa lainsäädännöllä. Se voisi edellyttää täysin uudenlaisen koulutusjärjestelmän muodostamista ajokorttiopetuksen rinnalle. Toisaalta vastuullisimmat myyjät tarjoavat tällä hetkellä koulutusta halukkaille. Mönkijöitä ostetaan myös yksityisiltä henkilöiltä ja tällöin koulutusvaatimusta ei olisi mahdollista edellyttää. Tietoa mönkijöitä koskevista säännöistä, niiden käyttämisestä ja käytön riskeistä on saatavilla esimerkiksi Liikenneturvan internetsivuilla (www.liikenneturva.fi), josta löytyy myös erillinen mönkijäopas.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Vid kommunikationsministeriet är man medveten om att fyrhjulingarnas säkerhetssituation försämrats. Åren 2009—2011 inträffade sammanlagt 19 dödsolyckor med fyrhjulingar i Finland. År 2012 var antalet dödsfall sju, och det är värt att notera att inget av offren använde skyddshjälm. Till den försämrade säkerhetssituationen har i synnerhet bidragit det ökade antalet fyrhjulingar.

Vid en typisk dödsolycka är offret en 46—65-årig man som kört fordonet alkoholpåverkad och utan skyddshjälm. De vanligaste fyrhjulingsolyckorna är avkörningar och olyckor där fordonet välter. Typiskt slår offret huvudet i ett hinder eller hamnar under fyrhjulingen när denna välter. Enligt kommissionerna för undersökning av trafikolyckor hade hjälm räddat flera omkomna förare.

Fyrhjulingarna kan enligt sitt ändamål indelas i två grupper: fyrhjulingar för vägtrafik och terränghjulingar. Fyrhjulingarna för vägtrafik är s.k. kvadricyklar (fordon i kategori L7e) och lätta fyrhjulingar (fordon i kategori L6e). Till terränghjulingarna räknas hjultraktorer i kategori T3 vilka är avsedda som arbetsredskap och ATV (All Terrain Vehicle) vilka enbart är avsedda att framföras i terrängen. Hjultraktor får framföras på väg med körrätt för fordon av kategori T. Terränghjuling får framföras på väg bara i undantagsfall och då är kravet körrätt för fordon av kategori B.

Att kräva identisk fordonsutrustning för terrängfordon och fordon avsedda för vägtrafik är inte ändamålsenligt. Skyddshjälm hör dock inte till fordonsutrustningen utan är personlig skyddsutrustning. Enligt 89 § i vägtrafiklagen krävs skyddshjälm under körning för närvarande bara för fyrhjulingar avsedda för vägtrafik, för terränghjulingarna är hjälm inte obligatorisk. Detta missförhållande har uppmärksammats av kommunikationsministeriet och det kommer att åtgärdas i samband med totalreformen av vägtrafiklagstiftningen som nu pågår. Här kan också nämnas att hjälm är obligatorisk för snöskoterförare och deras passagerare.

Störtbågen är ett fordonstillbehör som huvudsakligen regleras på EU-nivå. Finland tillämpar i princip EU:s rättsakter när det gäller klassificering av fordon, tekniska krav på dem och körkortskrav. I EU:s rättsakter ser man för närvarande över klassificeringen av fordon i kategori L, dit de för vägtrafik avsedda kvadricyklarna och de lätta fyrhjulingarna räknas. I Europaparlamentets och rådets förordning (EU) nr 168/2013 av den 15.1.2013 om godkännande av och marknadstillsyn för två- och trehjuliga fordon och fyrhjulingar anges de grunder enligt vilka fordon i kategori L ska klassificeras. EU-kommissionen har i samarbete med medlemsländerna börjat reformera rättsakterna gällande trafiksäkerhet och miljö för fordon i kategori L. Finland avser förbättra dessa fordons säkerhet genom att utveckla exempelvis kraven på bromsar och krocksäkerhet.

Utbildning i samband med köp av en fyrhjuling kan vara besvärligt att realisera lagstiftningsvägen. Det kunde förutsätta etablering av ett helt nytt utbildningssystem vid sidan av körkortsutbildningen. Å andra sidan ger ansvarsmedvetna säljare redan utbildning åt intresserade. Fyrhjulingar köps också av privatpersoner och i det fallet kan man inte kräva utbildning. Information om de regler som gäller för fyrhjulingar, om deras användning och om riskerna i samband med körning finns på Trafikskyddets webbplats (www.liikenneturva.fi), där det också finns en fyrhjulingsguide.