Erilaisia pikaluottoja ja pikavippejä markkinoidaan helppona ja joustavana tapana ratkaista rahaongelmat, kun luoton voi tilata helposti esimerkiksi tekstiviestillä. Koska pikaluoton voi saada nopeasti ja ilman vakuuksia, se saattaa vaikuttaa houkuttelevalta tavalta rahoittaa nopeasti tehdyt ostospäätökset. Moni pikaluottojen käyttäjä onkin joutunut tällaisten nopeasti ja helposti saatavien luottojen ja kulutuksen kierteeseen sekä ylivelkaantumiseen.

Suuri osa tekstiviestivippeihin liittyvistä ongelmista johtuu siitä, että niitä tarjoavat yritykset ovat osin lainsäädännön ulkopuolella. Yritykset eivät esimerkiksi kuulu Rahoitustarkastuksen valvonnan piiriin. Kuluttajien vertailumahdollisuudet ja asema puolestaan kärsivät siitä, että yritysten ei ole pakko kertoa tietyn pituisten ja suuruisten luottojen todellista vuosikorkoa eikä enintään kolmen kuukauden luottoja koskevia sopimuksia ole pakko tehdä kirjallisina.

Tällaisia vakuudettomia alle kolmen kuukauden pituisia pikavippejä tarjotaan internetissä tai matkapuhelimen välityksellä vuorokauden ympäri. Usein niiden laina-aika on 14 päivää. Rahoitustarkastuksen kyselyn mukaan suomalaisten pikavippiyritysten asiakaskunta on pääosin 20—30-vuotiaita suomalaisia miehiä ja naisia.

Tekstiviestivipin ottajan luoton todellinen vuosikorko voi nousta jopa yli 500 prosenttiin. Todellisten vuosikorkojen sijasta tekstiviestivippien hintoja voi vertailla lainakustannusten ja takaisinmaksuajan perusteella. Vippi tulee sitä kalliimmaksi, mitä kalliimmat kulut ja lyhyempi maksuaika sillä on.

Pikavippejä tarjoavat yritykset eivät aina kanna vastuutaan järjestelmiensä turvallisuudesta ja niiden aiheuttamista seurauksista. Puutteista huolimatta osa pikavippiyrityksistä on varannut itselleen oikeuden ilmoittaa luottotietorekisteriin tiedot sellaisesta asiakkaasta, joka ei ole maksanut lainaa takaisin 60 vuorokauden kuluessa lainan eräpäivästä. Näissä tilanteissa on suuri riski, että asiakas voi saada maksuhäiriömerkinnän luotonmyöntäjän puutteellisten järjestelmien vuoksi.

Suuri osa pikavippiyrityksistä ei noudata lainsäädännön vaatimuksia tehdessään sopimuksia kuluttajien kanssa. Merkittävin puute on se, että yritykset eivät lähetä asiakkaille kaikkia olennaisia sopimusta koskevia tietoja hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä kirjallisesti tai sähköisesti tallennettavassa ja tulostettavassa muodossa. Asiakkaille ei myöskään aina kerrota, mitä luotto tulee heille kokonaisuudessaan maksamaan.

Nykytilanteen korjaaminen edellyttää pikavippiyritysten valvonnan tiukentamista. Tällä hetkellä kuka tahansa saa vapaasti perustaa pikaluottoyrityksen, eikä toimintaa valvo suoraan mikään viranomainen. Vähimmäisvaatimus olisikin, että pikaluottoyritykset rekisteröitäisiin. Ongelmien ehkäiseminen vaatisi kuitenkin myös muutoksia lainsäädäntöön. Luontevinta olisi keskittää rekisteröinti ja valvonta Rahoitustarkastukseen.