Ampuma-aselain uudistaminen on yleisesti todettu välttämättömäksi ja kiireelliseksi asiaksi. Lainsäädäntöprosessi vie kuitenkin runsaasti aikaa uudistettaessa koko lakia, ja siksi on perusteltua tehdä tarkistuksia nykyiseen lakiin nopealla aikataululla jo ennen kokonaisuudistusta.

Merkittävin nykyisen ampuma-aselain epäkohdista on lain keskittyminen enemmän haettavaan aseeseen kuin asetta hankkivan henkilön ominaisuuksiin ja soveltuvuuteen aseiden hallussapitoon. Hakijan soveltuvuuden arvioinnista ja todellisesta järkevästä käyttötarkoituksesta aseelle tulisi muodostua lupaharkinnan keskeisin asia. Myös sen selvittäminen, että hakijalla on olemassa hakemuksessa ilmoittamansa perusteet aseen käytölle, tulisi kuulua osana lupaprosessiin.

Näiden seikkojen huomioimiseksi on perusteltua muuttaa ampuma-aselain 45 §, jossa määritellään aseen hankkimisluvan saajaa koskevat edellytykset. Uutena elementtinä lakiin esitetään otettavaksi asekortti, joka olisi periaatteiltaan metsästyskortin kaltainen osoitus ampuma-aseiden käsittelyä ja ampuma-aseita koskevien säännösten ja määräysten tuntemuksesta. Kortin saamisen edellytyksenä olevan koulutuksen ja asetutkinnon järjestämisen ampuma-aselupaviranomainen voi antaa esimerkiksi valtakunnallisiin keskusjärjestöihin kuuluvien ampuma- tai metsästysseurojen tehtäväksi. Tarkemmin koulutuksen sisällöstä ja tutkinnosta määräykset antaisi sisäasiainministeriö.

Hakijalta edellytettäisiin myös lääkärintodistus terveydentilasta ja mahdollisista terveydellisistä seikoista, joilla voi olla vaikutusta luvan myöntämisen edellytyksiin. Lääkärin todistuksesta tulisi ilmetä, onko hakijaa hoidettu sellaisten psyykkisten oireiden vuoksi, joilla voidaan olettaa olevan olennaista vaikutusta hakijan kelpoisuuteen käsitellä ampuma-aseita omaa tai yleistä turvallisuutta vaarantamatta.

Myös uutena edellytyksenä hankintaluvalle asetettaisiin vaatimus metsästys- tai ampumaurheiluseuran lausunnosta, josta selviäisi muun muassa hakijan harrastuneisuus, harrastuksen kesto ja mahdolliset havainnot hakijan käytöksestä, joilla voi olla merkitystä lupaharkinnan kannalta. Yhdistymisvapauden vuoksi ei voida edellyttää kaikilta hakijoilta jonkin yhdistyksen jäsenyyttä, joten myös kahden luotettavan, mutta esitettyyn harrastustoimintaan olennaisesti liittyvän henkilön lausunto olisi mahdollinen vaihtoehto yhdistyksen antamalle lausunnolle. Kuitenkin on syytä rajata lausunnon antamiseen kelvollisien henkilöiden ulkopuolelle hankittavaksi aiotun aseen myyjä tai tämän palveluksessa olevat henkilöt, jolloin vältetään myyntitarkoituksessa annetun suosituksen mahdollisuus.

Työtä varten haettavan luvan kuin myös museossa tai kokoelmassa pitämiseen oikeuttavan luvan edellytykset säilytetään laissa ennallaan.