Yrittäjän eläkelain (YEL) mukaan vakuutetulla yrittäjällä on 1.1.2006 lukien ollut sairastuessaan oikeus lyhyempään karenssiaikaan kuin mitä muutoin sairausvakuutuslaissa säädetään. Sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Saman lain 8 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan yrittäjällä on oikeus sairauspäivärahaan omavastuuajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja kolmea sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää omavastuuajan päättymiseen asti. Toisin sanoen yrittäjän oikeus sairauspäivärahaan alkaa kuusi arkipäivää muita vakuutettuja aikaisemmin. Saadakseen oikeuden tähän etuuteen kukin YEL:n mukaan vakuutettu yrittäjä maksaa 0,25 %:n lisärahoitusosuuden ylimääräisen sairausvakuutuksen päivärahaan.

Maatalousyrittäjien eläkelaissa (MYEL) säädetään, että maatalousyrittäjä on velvollinen ottamaan lain 1 §:ssä tarkoitetun vakuutuksen kuuden kuukauden kuluessa maatalousyrittäjätoiminnan aloittamisesta. Myös yrittäjä, joka harjoittaa varsinaisen toimintansa ohella maataloutta, on eräin poikkeuksin velvollinen ottamaan MYEL:n mukaisen vakuutuksen.

Sairausvakuutuslain 8 luvun 10 §:n 5 momentissa, jota tämä lainmuutos koskee, todetaan, että jos vakuutetulla on oikeus sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjälle annetun lain mukaiseen päivärahaan, omavastuuaikaa ei korvata sairausvakuutuslain yrittäjän oikeutta sairauspäivärahaan omaavastuuajalta koskevan säännöksen mukaan. Käytännössä tämä merkitsee, että myös maataloutta harjoittava yrittäjä saa korvausta omavastuuajalta maataloudesta saamiensa tulojen mukaisesti, vaikka hän maksaa yrittäjän lisärahoitusosuutta. Jos yrityksestä saatavat tulot ovat maataloudesta saatavia tuloja suuremmat, korvaus omavastuuajalta muodostuu pienemmäksi, kuin jos yrittäjällä olisi ainoastaan YEL:n mukainen vakuutus. Myös maataloutta harjoittavat yrittäjät maksavat etuudesta, jota he eivät saa.