Maatalousyrittäjien työkyky- ja jaksamisongelmat ovat tulleet esille useissa tutkimuksissa. Hallitusohjelmassa on todettu, että lomitusjärjestelmää kehitetään kiinnittäen huomiota viljelijöiden jaksamiseen. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Maatalousyrittäjien määrän vähenemisen myötä tilakoot ja hoidettavat karjat ovat suurentuneet, ja se on lisännyt työn rasittavuutta. Työterveyslaitoksen "Työterveys ja maatalous Suomessa 2004" -tutkimuksessa todettiin, että maatalousyrittäjät kokivat terveydentilansa ja työkykynsä heikommiksi kuin muu työssäkäyvä väestö. Maatalousyrittäjistä lähes puolet piti työtään ruumiillisesti melko tai hyvin rasittavana. Maatalousyrittäjien työkyky oli selvästi huonompi kuin muiden yrittäjien tai palkansaajien.

Työryhmän käsityksen mukaan maatalousyrittäjien työkykyä voidaan ylläpitää ja edistää lomituspalvelujärjestelmää kehittämällä. Lomaoikeuden laajentamisella on myös mahdollisuus turvata maaseudun työllisyystilannetta tehokkaalla tavalla. Maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmä työllistää noin 5 700 vakinaista lomittajaa, ja eräiden arvioiden mukaan yhden lomapäivän lisäys merkitsisi 150:tä uutta lomitustyöpaikkaa. Lomituksen keskimääräisen päiväkustannuksen arvioidaan olevan noin 140 euroa. Ehdotettu muutos lisää lomituspalvelujen kustannuksia noin 4,5 miljoonalla eurolla vuodessa.

Turkiselinkeino on 1990-luvun lamakauden jälkeen vakiintunut nykyiseen tasoonsa, ja toiminta tarhoissa perustuu pitkäaikaiseen ja huolelliseen suunnitteluun. Elinkeinolla on suuri taloudellinen sekä työllistävä merkitys monille pienemmille kunnille. Tämän vuoksi on elintärkeää luoda edellytykset tarhaustoiminnan jatkumiselle myös pitkällä tähtäyksellä. Koska elinkeinonharjoittajien keski-ikä on viime vuosina noussut, olisi mitä tärkeintä saada nuorempi sukupolvi kiinnostumaan toiminnan jatkamisesta. Työn vastapainoksi tarvitaan mahdollisuus vapaa-aikaan. Karjatilan tavoin myös työt turkistarhassa sitovat yrittäjäänsä ympärivuotisesti. Siitä huolimatta turkistarhaajalla ei vieläkään ole lakisääteistä oikeutta vuosilomaan. Turkistarhaajien lomituspalvelujärjestelmän seurauksena koko maassa syntyisi arviolta noin 140 uutta lomittajatyöpaikkaa. Turkistuottajien lomituspalveluiden nettokustannukset ovat Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen laskelmien mukaan aluksi noin 0,5 miljoonaa euroa.

Lakialoitteessa ehdotetaan, että maatalousyrittäjällä tulisi olla oikeus saada lomituspalveluja kalenterivuoden aikana vuosilomaa varten 25 päivän ajaksi. Ehdotettu muutos merkitsee karjataloutta harjoittavan maatalousyrittäjän vuosiloman pidentämistä yhdellä päivällä 1.1.2007 lukien. Lakialoitteen perustelutekstin mukaisesti on myös välittömästi ryhdyttävä lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, jotta turkistarhaajille luodaan oikeus vuosilomaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että maatalouden rakennemuutos ja maatalousyrittäjän ammatin luonteen muuttuminen otetaan huomioon lainsäädännössä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on jättänyt asiasta talousarvioaloitteen vuoden 2007 budjettiesitykseen.