LAKIALOITE 120/2004
vp
LA 120/2004
vp - Bjarne Kallis /kd
Tarkistettu versio 2.2
Laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
Eduskunnalle
Viime viikkoina on käyty jonkin verran keskusteluja
perintö- ja lahjaveron poistamisesta kokonaan. Tämän
veron vuosituotto on noin 500 miljoonaa euroa eli hieman pienempi
kuin mitä tuloveron alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsee.
Tässä valossa em. veron poistamiselle ei ole sitä taloudellista
estettä, jota julkisuudessa on esitetty.
Veron kokonaan poistamiselle ei ainakaan tässä vaiheessa
löydy riittävästi perusteita, mutta veron
pahimpia epäkohtia tulisi kuitenkin korjata. Veroprosentti
16 perinnön tai lahjan ylittäessä 50 000
euroa on korkea varsinkin silloin, kun kysymyksessä on
muu kuin I veroluokkaan kuuluva saaja. Erityisen kohtuuttomalta
se tuntuu silloin, kun kysymyksessä on testamentinsaaja,
joka on testamentin tekijälle useimmiten yhtä läheinen
kuin lain ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat henkilöt.
Testamentinsaajien siirtäminen I veroluokkaan merkitsi
todennäköisesti sitä, että testamenttien
laatiminen yleistyisi, mutta sitä ei voi pitää muuna
kuin hyvänä kehityksenä. Käytännössä tämä johtaisi
siihen, että perintövero ennemmin tai myöhemmin
olisi sukulaisuussuhteesta riippumatta saman suuruinen.
Perintöveroasteikon ylimmän luokan poistaminen
alentaisi korkeimman marginaaliveron 16 prosentista 13 prosenttiin
I veroluokassa ja 48 prosentista 39 prosenttiin III veroluokassa.
Mainitut veroprosentit olisivat vielä alentamisen jälkeen
hyvin korkeat.
Tapauksissa, joissa perintö muodostuu oikeastaan
vain kodista ja perinnönsaajana on puoliso, käy
monesti niin, että leski joutuu turvautumaan pankkilainaan,
jotta hän jatkossakin voisi asua kodissaan. Tämä koetaan
epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana. Tätä epäkohtaa
voitaisiin lieventää korottamalla puolisovähennystä nykyisestä 6 800
eurosta 50 000 euroon. Lain muutos koskisi vain perintöveroa.
Vain asteikkoon esitetyt muutokset koskisivat myös lahjaverotusta.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 12 päivänä heinäkuuta
1940 annetun perintö- ja lahjaverolain (378/1940)
11 §:n 1 momentti, 12 §:n 1
kohta ja 14 §, sellaisina kuin ne ovat, 11 §:n
1 momentti laissa 1392/1995 sekä 12 §:n
1 kohta ja 14 § laissa 909/2001,
seuraavasti:
11 §
Kuolinpesästä tulevien osuuksien
saajat luetaan kolmeen veroluokkaan:
I. perinnönjättäjän aviopuoliso,
lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, isä, äiti,
ottovanhemmat ja lapsen tai ottolapsen rintaperillinen, perinnönjättäjän
kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu
avustus, sekä testamentisaaja;
II. perinnönjättäjän veli,
sisar ja veli- tai sisarpuoli, veljen, sisaren ja veli- tai sisarpuolen jälkeläinen;
sekä
III. muut sukulaiset ja vieraat.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12 §
Veronalaisesta perintöosuudesta saavat vähentää:
1. perinnönjättäjän puoliso
ja henkilö, johon 11 §:n 3 momentin mukaan
sovelletaan puolisoa koskevia säännöksiä,
50 000 euroa (puolisovähennys);
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
14 §
Perintöveroa maksetaan:
I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:
| Verotettavan osuuden arvo euroa |
Veron vakioerä osuuden alarajan
kohdalla, euroa
|
Vero-% ylimenevästä osasta |
| 3 400—17 000 |
85 |
10 |
| 17 000—50 000 |
1 445 |
13 |
II veroluokassa asteikon mukainen vero on kaksinkertaisena;
ja
III veroluokassa asteikon mukainen vero kolminkertaisena.
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2005.
_______________
Helsingissä 7 päivänä lokakuuta
2004