LAKIALOITE 122/2005 vp

LA 122/2005 vp - Ben Zyskowicz /kok ym.

Tarkistettu versio 2.0

Laki tuloverolain 93 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Hallitus ei esitä asunnon ja työpaikan välisten matkojen vähennyskelpoisuuteen muutoksia vuodelle 2006. Ansiotulosta saadaan vuoden 2005 verotuksessa tulonhankkimismenoina vähentää asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuina enintään 4 700 euroa siltä osin kuin ne ylittävät 500 euron omavastuun. Siten enimmäismääräisen vähennyksen saa silloin, kun asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset ovat vähintään 5 200 euroa, mikä toteutuu omaa autoa käytettäessä suuntaansa noin 55 kilometrin pituisella päivittäisellä työmatkalla.

Matkakuluvähennys on yksi keskeisimmistä tuloverotuksen vähennyksistä, mikä on ymmärrettävää harvaan asutussa pitkien välimatkojen maassa. Viimeisimmässä valmistuneessa verotuksessa (vuosi 2003) vähennettyjen matkakulujen kokonaissumma oli 916 miljoonaa euroa. Matkakuluja vähensi verotuksessaan yhteensä 717 000 suomalaista, jolloin keskimääräinen vähennettyjen matkakulujen määrä oli 1 276 euroa.

Työllisyyden kannalta matkakuluvähennyksen omavastuuosuudella on eniten merkitystä. Omavastuuta laskemalla voidaan helpottaa molempien puolisoiden työllistymistä, sillä erityisesti muuttotappioalueilla ongelmana usein on se, etteivät molemmat puolisot löydä samalta paikkakunnalta koulutusta vastaavaa työtä. Samalla kannustetaan vastaanottamaan työtä hieman pidemmänkin työmatkan päästä sellaisissakin — nykyisin valitettavan yleisissä — tapauksissa, joissa kyseessä ei ole pysyvä työsuhde. Sama koskee sellaisten töiden vastaanottamista, joita kokeillaan, mutta joista ei välttämättä tule työllistyvän elämänuraa. Omavastuuta pienentämällä voitaisiin hillitä muuttoliikettä kasvukeskuksiin ja sekä tukea muuttotappioalueita että helpottaa kasvukeskusten palvelutuotannon kuormittumista.

Matkakuluvähennyksen ylärajan korotuksella voitaisiin osaltaan kannustaa ihmisiä hakeutumaan entistä pidemmän matkan takaa työhön. Tällöin tuettaisiin selkeästi pidempiä työmatkoja, esimerkiksi Rovaniemeltä tai Oulusta Helsinkiin. Edullisillakin lentolipuilla työssäkäynti Helsingissä ja viikonloppujen viettäminen esimerkiksi Rovaniemellä perheen luona maksaa vuodessa noin 7 500 euroa pelkkinä lentomatkojen kustannuksina. Nämä matkat eivät ajallisesti edes ole pitkiä, sillä lentoaika on sama kuin monen julkista liikennettä pääkaupunkiseudulla käyttävän päivittäinen työmatka-aika. Ylärajan nostaminen koskisi suhteellisen pientä määrää palkansaajia, arviolta 20 000—25 000 henkilöä. Nostoa puoltaa myös se, että vähennyskelpoisuuden enimmäismäärää on viimeksi korotettu vuoden 2000 verotuksessa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää työmatkakulujen verovähennyksen parantamista työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi. Esitämme verovähennyksen omavastuun pudottamista 450 euroon ja vähennyksen enimmäismäärän korottamista 5 500 euroon. Kustannusvaikutuksia voidaan arvioida vuoden 2003 verotietojen perusteella. Vähennyksen omavastuuosuuden alentaminen on luonnollisesti merkittävästi kalliimpaa kuin enimmäismäärän korottaminen. Arvioimme verotuottomenetysten olevan 10 miljoonan euron luokkaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

tuloverolain 93 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 93 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 896/2001, seuraavasti:

93 §

Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset

Ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoina pidetään myös matkakustannuksia asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuina. Näitä matkakustannuksia voidaan kuitenkin vähentää enintään 5 500 euroa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät verovuonna 450 euron (omavastuuosuus).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

_______________

Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2005

  • Ben Zyskowicz /kok
  • Eero Akaan-Penttilä /kok
  • Sirpa Asko-Seljavaara /kok
  • Kaarina Dromberg /kok
  • Leena Harkimo /kok
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Hanna-Leena Hemming /kok
  • Anne Holmlund /kok
  • Jyri Häkämies /kok
  • Marjukka Karttunen /kok
  • Jyrki Katainen /kok
  • Jari Koskinen /kok
  • Pekka Kuosmanen /kok
  • Esko Kurvinen /kok
  • Jere Lahti /kok
  • Kalevi Lamminen /kok
  • Jouko Laxell /kok
  • Suvi Lindén /kok
  • Marjo Matikainen-Kallström /kok
  • Olli Nepponen /kok
  • Tuija Nurmi /kok
  • Heikki A. Ollila /kok
  • Reijo Paajanen /kok
  • Maija Perho /kok
  • Lyly Rajala /kok
  • Paula Risikko /kok
  • Martin Saarikangas /kok
  • Petri Salo /kok
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Kimmo Sasi /kok
  • Arto Satonen /kok
  • Timo Seppälä /kok
  • Juhani Sjöblom /kok
  • Marja Tiura /kok
  • Irja Tulonen /kok
  • Raija Vahasalo /kok
  • Jan Vapaavuori /kok
  • Ahti Vielma /kok
  • Jari Vilén /kok
  • Lasse Virén /kok