Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 47 §:ssä mainittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä toimintaa, joka tukee koulun kasvatus- ja opetustyötä.

Kerhotoiminta tukee oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä oppilaan itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Lapsen kokonaispersoonallisuuden kehittymisen kannalta on tärkeää taata jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus läpi koko perusopetuksen. Kerhotoiminnan kautta tavoitetaan erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla ei esimerkiksi perheen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti.

Kerhotoiminta tarjoaa monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan tavoitteita ovat mm. kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen, lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen, mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen sekä onnistumisen ja osaamisen kokemukseen ja luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen.

Kerhotoiminta on tarkoitettu peruskoulun 1.—9. vuosiluokkien oppilaille. Tällä hetkellä koulut määräävät toiminnasta vuosittaisessa työsuunnitelmassaan. Kerhoja voidaan järjestää ennen tai jälkeen koulupäivän, tarpeen mukaan myös ilta-aikaan ja muualla kuin koulun tiloissa, kunhan ne täyttävät koulun kerhotoimintaa määrittävät ehdot.

Koko hallituskauden kestävässä Perusopetus paremmaksi -ohjelmassa on kannettu huolta koulujen kerhotoiminnasta. Kerhotoiminnan elvyttämiseen on suunnattu valtion erityisavustuksina vuonna 2008 noin 6 miljoonaa euroa ja tänä vuonna noin 8 miljoonaa euroa. Opetusministeriö on linjannut, että koulujen kerhotoiminnan elvyttämisellä pyritään siihen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.