PERUSTELUT

Toimeentulotuen asumisen seitsemän prosentin omavastuu on osoittautunut vaikeaselkoiseksi ja toimeentulotukijärjestelmää monimutkaistavaksi uudistukseksi, jolla ei ole saavutettu sille asetettuja tavoitteita. Asumisen omavastuu on lisännyt vuokrarästejä ja häätöjä sekä vaikeuttanut kaikkein vähävaraisimpien asemaa. Kaupunkiseuduilla ei vaihtoehtoisia halvempia asuntoja ole käytännössä ollut useinkaan saatavilla. Onkin hallituksen esityksen HE 155/2005 vp perusteluihin viitaten tarpeen poistaa asumisen seitsemän prosentin omavastuu. Muutoksen toteuttamiseksi toimeentulotukilain 7 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi poistamalla siitä viimeinen virke. Lakialoitteen voimaantuloksi ehdotetaan vuoden 2006 alkua. Se edellyttää määrärahojen lisäyksiä talousarvion momenteille 33.32.30 ja 33.32.38. Asumiskulujen 7 prosentin omavastuu on kustannusvaikutukseltaan noin 46 milj. euroa vuodessa.

Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on keskeinen välttämätöntä toimeentuloa turvaava taloudellinen tukimuoto. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Laki toimeentulotuesta jättää kunnille suuren harkintavallan sen suhteen, miten toimeentulotukiasioiden käsittely kunnissa järjestetään. Valitettavasti tämä harkintavalta on johtanut kansalaisten eriarvoiseen kohteluun ja heitteillejättöön.

Lain 14 §:n 4 momentissa säädetään, että toimeentulotukiasiat on käsiteltävä kunnassa viivytyksettä (3.11.2000/923). Myös Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Toimeentulotukilain säätämisen yhteydessä pidettiin korkeintaan viikon käsittelyaikaa asianmukaisena. Myös eduskunnan oikeusasiamies on pitänyt korkeintaan viikkoa oikeana lähtökohtana lainmukaiselle käsittelyajalle. Valitettavasti tämä viikon pituinen käsittelyaika ei toteudu koko Suomessa. Viime aikoina ovat olleet esillä mm. Turku ja Espoo, joissa toimeentulotukea on joissain tilanteissa saanut odottaa viikkokausia. Esimerkiksi Turussa käsittelyajat ovat olleet 2—7 viikkoa. Ihmiset ovat jääneet ilman välttämätöntä tukea. Pitkät odotusajat ovat johtaneet häätöihin ja jopa ruoan puutteeseen. Toimeentulotukiasiakkaiden köyhtyminen, velkaantuminen ja syrjäytyminen lisääntyvät maksatusten viivästyessä. Erilaiset käsittelyajat ovat kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta kestämättömiä.

Onkin tarpeellista laissa täsmentää viivytyksettömän käsittelyn sisältöä. Lakialoitteessa ehdotetaan, että toimeentulotuesta annetun lain 14 §:n 4 momenttia muutetaan siten, että momentin loppuun lisätään kaksi uutta virkettä, jotka kuuluvat seuraavasti: "Toimeentulotukiasia on ratkaistava viimeistään seitsemän päivän kuluessa toimeentulotuen hakemisesta. Mikäli asian ratkaisu edellyttää lisäselvityksiä, voidaan määräajasta poiketa." Mikäli hakemuksen ratkaisemiseksi ei tarvita lisäselvityksiä, tulee asia ratkaista viikon kuluessa. Jos lisäselvitykset ovat välttämättömiä, ne tulee pyytää tai hankkia viimeistään viikon kuluessa ja asia on ratkaistava mahdollisimman nopeasti.