A-klinikkasäätiö, Elämäntapaliitto, Sininauhaliitto, Terveys ry, Terveyden edistämisen keskus ry sekä eräät muut sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat ehdottaneet, että tehokkaimmaksi alkoholipoliittiseksi keinoksi todettu korotettu alkoholiverotus väkevän viinan osalta otetaan uudelleen käyttöön.

Alkoholiveroa tulisikin korottaa alennuksia edeltävälle tasolle väkevän viinan osalta. Kohtuullinen verojen korotus ei välttämättä lisäisi alkoholin tuontia merkittävästi, koska nyt kulutusta lisänneet ryhmät eivät toisi alkoholia Virosta muutenkaan. Myös Viro on korottanut alkoholiveroaan viisi prosenttia vuoden alussa.

Verojen korotusta edellyttää myös valtioneuvoston periaatepäätös, jonka tavoitteena on alkoholin kulutuksen kääntäminen laskuun ja jonka toteuttamiseen nykyinen hallitus on sitoutunut. Kansalaisjärjestöt katsoivat, että vuoden 2004 veronalennuksen tavoitteena oli paras mahdollinen verotuottojen turvaaminen, ei kansanterveyttä vaarantavien haittojen minimointi.

Järjestöjen näkemysten ja kokemusten mukaan nyt on saavutettu sellainen haittojen taso, jota ei voida ylittää. Veronalennuksen jälkeiset akuutit alkoholihaitat ovat nyt nähtävissä.

Alkoholin kokonaiskulutus on kasvanut voimakkaasti. Suurin myynnin kasvu on tapahtunut väkevien viinojen kohdalla, ja oluen hintakilpailu on johtanut siihen, että oluesta on tullut vähittäiskauppojen "sisäänheittotuote".

Suurkuluttajat ovat lisänneet juomistaan. Stakesin kyselytutkimus (2004) sisältää paradoksin: samaan aikaan kun alkoholin myynti on kasvanut, ihmiset raportoivat kulutuksen ja haittojen vähenemistä. Tutkijoiden mukaan tämä viittaisi siihen, että alkoholin hinnan alennus on oletusten mukaisesti vaikuttanut suurkuluttajiin ja syrjäytyneisiin, jotka ovat lisänneet kulutustaan ja joita ei kyselytutkimuksella tavoiteta.

Järjestöt raportoivat kentältä selkeää tilanteen pahenemista. Katkaisuun, hoitoon ja erilaisiin psykososiaalisiin tukipalveluihin tulevat ihmiset ovat huonommassa kunnossa kuin aiemmin; humala on pahempi ja pärjääminen muutenkin heikompaa.

Myös joissakin nuorisoryhmissä ryyppääminen on muuttunut rankemmaksi. Alkoholiin käytetään yhtä paljon rahaa kuin aiemminkin, mutta koska samalla rahalla saa nyt enemmän, humalakin on rajumpi. Tämä näkyy myös nuorten alkoholiehtoisten päihdeasiakkaiden määrän kasvuna.

Väistämättä tilanne jatkuessaan johtaa siihen, että terveyserot eri väestöryhmien välillä kasvavat. Näin ollen sosioekonomisten terveyserojen vaikutus ihmisten terveyteen on alkoholiveron alennuksen myötä kasvamassa, mikä lisää polarisoitumista. Lisäksi on muistettava, että alkoholin haitat tuskin koskaan kohdistuvat vain käyttäjään itseensä, vaan uhkaavat myös läheisten ja lähiympäristön terveyttä ja hyvinvointia.

Alkoholi- ja alkoholijuomaverolain (1471/1994) mukaisesti väkevien alkoholien verojen korotuksen seurauksena valtion verotulot lisääntyvät.