Laki kotitalousvähennyksestä on ollut voimassa vuodesta 1997 alkaen. Laki antaa mahdollisuuden kotona teetetyn työn kustannusten osittaiseen vähentämiseen verosta. Kotitalousvähennyksen tarkoitus on ollut parantaa työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne aikaisemmin ovat tehneet itse. Vähennystä on sen voimassa ollessa laajennettu useaan otteeseen, ja se kohdistuu kodin perusparannus- ja korjaustöihin sekä hoiva- ja hoitotyöhön.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavalla hoiva- ja hoitotyöllä tarkoitetaan verovelvolliseen tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvaan kohdistuvaa huolenpitoa ja hoitoa. Vuodesta 2005 alkaen vähennyksen saa myös hoiva- ja hoitotyöstä, joka kohdistuu omiin tai puolison sekä edesmenneen puolison vanhempiin, iso-, otto- ja kasvattivanhempiin tai näiden puolisoihin silloinkin, kun hoiva- ja hoitotyö tapahtuu näiden kotona eikä verovähennystä hakevan kodissa.

Sen sijaan alenevassa polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa tehty työ ei oikeuta vähennykseen. Tästä on syntynyt selkeästi epäoikeudenmukainen tilanne ja verotuksellinen epäkohta ainkakin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän vanhempiensa kohdalla.

Tilanteessa, jossa vammainen tai pitkäaikaissairas aikuinen lapsi asuu omassa asunnossaan, mutta vanhemmat joutuvat kustantamaan hänelle esimerkiksi avustajapalveluita päivittäisistä toimista suoriutumiseen, ei vanhempien ole mahdollista saada kotitalousvähennystä tästä kustantamastaan työstä.

Aikuinen vammainen lapsi saattaa saada kunnan kotiapua tai henkilökohtaisia avustajapalveluita. Nämä eivät aina takaa riittäviä perusoikeudet turvaavia palveluita, kuten liikkumista kodin ulkopuolelle. Ongelmallisia ovat myös tilanteet, joissa vakinainen avustaja sairastuu tai on muutoin estynyt hoitamasta tehtäväänsä.

Usein näissä tilanteissa vammaisen henkilön vanhemmat joutuvat joko itse toimimaan avustajina tai palkkaamaan omalla kustannuksellaan vara-avustajan lapselleen. Hallitus ei ole esittänyt lainmuutosta, joka turvaisi edes vaikeimmin vammaisille avustajapalvelut. Vaikka verovähennysmalli ei voi olla ratkaisu avustajakysymykseen, voidaan verovähennyksellä helpottaa tilannetta, jossa kaikki avustajaa tarvitsevat vammaiset henkilöt eivät saa tarvitsemiaan palveluita.

Vanhemmilla olisi aloitteen mukaan oltava tämäntyyppisissä tilanteissa oikeus kotitalousvähennykseen lapsen kodissa työllistetyn puolesta, jos lapsi on vammainen tai vakavasti pitkäaikaissairas.