Fredrik Pacius sävelsi melodian Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden avausrunolle "Maamme". Maamme-laulu sai kantaesityksensä Euroopan vallankumousvuonna 1848 ylioppilaiden kevätjuhlassa Kumpulan kentällä Helsingissä. Paciuksen Maamme-laulu oli sävelmä, joka otti vaikutteita sen ajan saksalaisista kansanlauluista. Laulu oli oikeastaan tarkoitettu kertakäyttöiseksi. Maamme-laulusta on kuitenkin aikojen saatossa muodostunut osa isänmaallista symboliikkaamme.

Toinen merkittävä kansaamme yhdistänyt laulu on Jean Sibeliuksen Finlandia-sävelrunoelman Finlandia-hymni. Finlandia-hymni yhdisti kansan erityisesti itsenäisyytemme kannalta kohtalokkaina sodan vuosina. Se sai runoilija V. A. Koskenniemen sanoituksen vuonna 1940. Sibeliuksen vavahduttava sävelkieli koskettaa läpi aikojen. Se kohoaa ajan ja paikan yläpuolelle muodostuen universaaliksi vapauden ja toivon vertauskuvaksi: "… on aamus alkanut, synnyinmaa".

Jean Sibeliuksen vuonna 1899 säveltämä "Finlandia" sävelrunoelma on henkevyydeltään ja syvällisyydeltään kansallislauluna monin verroin Maamme-laulua kantavampi. Kaiken lisäksi sovitus Fredrik Paciuksen Maamme-laulusta on jo otettu ennen meitä suomalaisia Viron omaksi "Mu isänmaa" -kansallislauluksi.

Finlandia-hymni on maailmalla tunnetuin suomalaista kansallistuntoa ilmentävä sävelmä. Niin ikään säveltäjä Sibeliuksen asemaa suomalaisen sävellystyön uranuurtajana ei voida kyseenalaistaa.