PERUSTELUT

Lakialoite liittyy puhemiesneuvoston ehdotukseen eduskunnan työjärjestyksen 23 ja 48 §:n muuttamisesta (PNE 4/2006 vp). Puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaan eduskuntatyötä koskeva poissaolojen ilmoitus- ja lupamenettely uudistetaan. Ehdotuksen mukaan muutetaan eduskunnan työjärjestyksen (40/2000) 48 § siten, että siinä säädettäisiin poissaolojen kirjaamisesta täysistunnon pöytäkirjaan siinä tapauksessa, että poissaolon perusteena on eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä tai sairaus. Ehdotuksella ei puututa eduskunnan työjärjestyksen 47 §:n mukaiseen nimenhuutomenettelyyn.

Velvollisuudesta ilmoittaa poissaolosta tai pyytää lupaa poissaoloon luovuttaisiin. Eduskunnan verkkosivuille laadittaisiin edelleen julkinen tilasto eduskuntatyötä koskevista poissaoloista. Tilasto laadittaisiin kuukausittain erikseen täysistunnon ja valiokuntien osalta. Tilastosta ilmenisivät tiedot sairauden tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi poissa olleista sekä erikseen muut poissaolot eli ne, joihin ei ole perusteena sairaus tai eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä.

Uudistus merkitsee, että poissaolojen nykyisen kaltaisesta virallisseurannasta luovutaan ja että eduskuntatyötä koskevat poissaoloasiat siirtyvät edustajan harkintaan ja vastuulle. Puhemiesneuvosto ei enää käsittelisi ja ratkaisisi poissaolokysymyksiä muilta osin kuin tulkittaessa, onko jokin tehtävä tai matka katsottava eduskuntatyöhön liittyväksi.

Poissaolojärjestelmän uudistamisella ei ole tarkoitus muuttaa edustajien poissaoloihin liittyvää, perustuslain ja edustajanpalkkiosta annetun lain (328/1947) mukaista seuraamusjärjestelmää. Poissaoloista laadittavista tilastoista voi tässä tarkoituksessa kerätä tietoja yksittäisten edustajien poissaolotiedoista. Näin voidaan varmistaa, että perustuslain 28 §:ssä ja edustajanpalkkiosta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettuja seuraamuksia eduskuntatyön laiminlyönnistä voidaan soveltaa.

Uudistuksen myötä eduskuntaryhmät voivat järjestää poissaolojen ja läsnäolojen seurantajärjestelmänsä itsenäisesti ja omien tarpeidensa perusteella. Eduskuntaryhmät voivat myös seurata jäsentensä poissaolojen määrää niin täysistunnon pöytäkirjoista kuin poissaolojen kuukausitilastoistakin.

Edustajanpalkkiosta annetun lain 2 §:n mukaan edustajanpalkkio suoritetaan eduskuntavaalien tuloksen vahvistamispäivästä lähtien. Palkkio maksetaan siihen päivään saakka, jona edustajantoimi päättyy uusien vaalien tuloksen vahvistamisen johdosta tai lakkaa edustajan kuoleman tai edustajantoimesta myönnetyn eron vuoksi taikka muusta syystä. Palkkio maksetaan myös eduskunnan työjärjestyksen 48 §:ssä tarkoitetun poissaolon ajalta. Edustajanpalkkion maksaminen voidaan lopettaa tai keskeyttää vain laissa säädetyin ehdoin.

Pykälän 3 momentin mukaan eduskunta voi puhemiesneuvoston ehdotuksesta päättää, että edustaja menettää määrätyltä ajalta edustajanpalkkionsa tai osan siitä, jos edustaja toistuvasti ilman eduskunnan lupaa jättää osallistumatta eduskuntatyöhön eikä hänellä ole hyväksyttävää estettä poissaoloon.

Lakialoitteessa ehdotetaan edellä selvitetyn perusteella, että edustajanpalkkiosta annetun lain 2 §:n 3 momentista poistetaan viittaus poissaoloon ilman eduskunnan lupaa, sillä poissaolojen lupamenettelystä on tarkoitus luopua. Ehdotus vastaa muilta osin voimassa olevaa säännöstä. Ehdotuksen mukaan eduskunta voi puhemiesneuvoston ehdotuksesta päättää, että edustaja menettää määrätyltä ajalta edustajanpalkkionsa tai osan siitä, jos hän toistuvasti jättää osallistumatta eduskuntatyöhön ilman hyväksyttävää estettä. Muutos on tarkoitettu teknisluonteiseksi, eikä sillä pyritä muuttamaan säännöksen soveltamista.

Lain 2 §:ään vuonna 2000 lisätyn 4 momentin mukaan puhemiesneuvosto voi edustajan pyynnöstä päättää, jos edustaja puhemiesneuvoston tai eduskunnan luvalla ei osallistu eduskuntatyöhön, että hänelle ei poissaolon ajalta suoriteta edustajanpalkkiota tai osaa siitä. Muutoin puhemiesneuvosto voi päättää palkkion suorittamatta jättämisestä vain painavasta syystä. Pykälän 4 momenttia muutettaisiin siten, että siitä poistettaisiin viittaukset puhemiesneuvoston ja eduskunnan lupaan, koska lupamenettely poissaoloasioissa jäisi pois. Ehdotuksen mukaan puhemiesneuvosto voi edustajan pyynnöstä päättää, että hänelle ei kuukautta pidemmän poissaolon ajalta suoriteta edustajanpalkkiota tai osaa siitä. Pykälästä poistettaisiin samalla momentin viimeinen virke puhemiesneuvoston oikeudesta päättää muutoin palkkion pidättämisestä vain painavasta syystä. Säännös on tarpeeton, kun momentista poistetaan viittaus lupamenettelyyn.

Lain 6 §:n mukaan eduskunta päättää valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta puhemiehelle ja varapuhemiehille valtiopäivien aikana koituvien kulujen korvaamiseksi maksettavasta määrärahasta. Erikseen korvattavia kuluja ei nykyisessä menettelyssä kerry, sillä eduskunnan kanslia maksaa ajantasaisesti puhemiehistön kulut. Valtiovarainvaliokunta ei ole sen vuoksi myöntänyt useisiin vuosiin pykälän nojalla kulukorvauksia. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

Aloitteessa ehdotettu lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan samaan aikaan kuin mainittu puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen 23 ja 48 §:n muuttamisesta eli vaalikauden 2007—2010 alussa.