PERUSTELUT

Tuloverolain 57 §:n perusteella yhteisöllä on mahdollisuus tehdä lahjoitusvähennys rahalahjoituksesta, joka on tehty Suomen valtiolle, suomalaiselle yliopistolle, korkeakoululle, verohallinnon erikseen nimeämälle suomalaiselle yhdistykselle, laitokselle tai säätiölle suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä, tiedettä tai taidetta edistävää tarkoitusta varten. Vähennys koskee vain yhteisömuotoista yritystä, ei esimerkiksi henkilöyhtiöitä ja elinkeinonharjoittajia. Lahjoitusvähennystä supistettiin 1980-luvun lopulla toteutetussa ns. kokonaisverouudistuksessa siten, että vähennyskohteita leikattiin ja samalla yksityishenkilöiden oikeus vähennykseen poistettiin. Vähennysoikeuden rajoittaminen perustui lyhyeltä ajalta saatuihin kokemuksiin, joiden pohjalta esimerkiksi humanitääriseen avustustoimintaan annettujen lahjoitusten määrän arvioitiin pysyvän vähäisenä.

Jotta Suomi saavuttaisi YK:n suosittaman kehitysyhteistyövarojen 0,7 prosentin tason bruttokansantuotteesta, tarvitaan toimenpiteitä, joilla lisätään kansalaisten halua vaikuttaa humanitäärisen työn etenemiseen. Palauttamalla tuloverolakiin laajempi lahjoitusvähennys kannustettaisiin kansalaisia mukaan tavoittelemaan haluttua kehitysyhteistyöosuutta. Vaikka vähennysoikeuden myöntäminen vähentää verotuloja, on hinta pieni kansalaisten aktivoitumisesta ja yritysten yhteiskunnallisen vastuun kasvusta. Suomi on yksi harvoista länsieurooppalaisista maista, joissa lahjoitusten verohelpotusjärjestelmä on hyvin suppea. Laajemmalla lahjoitusjärjestelmällä voitaisiin tukea vapaaehtoistoimintaan perustuvaa kolmatta sektoria ja kannustaa suomalaisia konkreettiseen yhteisvastuuseen ja auttamiseen.

Valtion talousarvioesityksessä varataan määräraha kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tukemiseen. Tuki on harkinnanvaraista, ja sitä voidaan myöntää kehitysmaissa toteutettavia hankkeita varten sellaisille suomalaisille kansalaisjärjestöille, jotka ovat ennen hakuajan päättymistä olleet yhdistysrekisteriin merkittyinä vähintään vuoden ajan. Tukea saaneiden järjestöjen tulee hankeyhteistyössään noudattaa hallituksen kehityspoliittisen ohjelman (valtioneuvoston periaatepäätös 5.2.2004) linjauksia sekä valtionavustuslakia. Hankkeiden tulee niin ikään tukea YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista ja olla sopusoinnussa kohdemaiden köyhyyden vähentämisen strategioiden kanssa. Tukea saavien kansalaisjärjestöjen työ on todettu luotettavaksi määrärahaa myönnettäessä. On yksinkertaista lisätä nämä järjestöt Verohallituksen ylläpitämään luetteloon yhdistyksistä, joille tehdyt lahjoitukset voi vähentää verotuksessa. Esimerkiksi vuodelle 2006 hanketukea sai 82 järjestöä. Näiden lisäksi kymmenellä suurella kehitysyhteistyötä tekevällä järjestöllä on kolmivuotiset kumppanuussopimukset ulkoasiainministeriön kanssa. Ehdotettu vähennysoikeus olisi voimassa viisi vuotta tuen myöntämisestä.

Aloitteessa lahjoituksille asetetaan ala- ja yläraja, ja näissä rajoissa tehdystä lahjoituksesta saisi vähentää puolet. Vähennys tehtäisiin verosta.