Nykyinen nimilaki mahdollistaa sen, että avioituessaan kummatkin puolisot voivat pitää oman sukunimensä. Tämä on erittäin hyvä asia esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa molemmilla puolisoilla on harvinaiset sukunimet. Harmillista on kuitenkin se, että vain toisen näistä nimistä voi siirtää eteenpäin jälkipolville, sillä nykyisen nimilain mukaan saman pariskunnan kaikille lapsille on annettava sama nimi.

Monet erinimiset puolisot toivoisivat voivansa antaa osalle lapsistaan äidin nimen ja osalle isän nimen. Voimassa olevan nimilain 2 § kuitenkin estää sen. Pykälässä sanotaan, että "jos vanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka hänen sisaruksellaan on". Tässä lakialoitteessa esitetään kyseisen virkkeen poistamista laista, jotta kummankin vanhemman sukunimen antaminen pariskunnan lapsille tulisi mahdolliseksi.