PERUSTELUT

Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen esitys HE 150/1999 vp sisälsi sen vanhan terveen aluepoliittisen periaatteen, että investointituki hyödyttää yritystä, joka sijoittuu ja investoi kehitysalueelle. Tällainen vyöhykkeittäin määrältään porrastettu tuki kompensoi erityisesti yrityksen sijaintiin liittyviä lisäkustannuksia eikä näin ollen vääristä kilpailua. Kun tukea ei voimassa olevan lain mukaan saa ottaa huomioon vuokran tai muun vastikkeen perimisessä, menettää koko tuki yrityksen kannalta tehonsa. Samalla tärkeä aluepoliittinen instrumentti on jäänyt vaille todellista merkitystä.

Voimassa olevan lain mukainen menettely on johtanut siihen, että sellaiset yritykset, pääasiassa suuryritykset, jotka eivät toteuta investointeja kunnan tai kiinteistöyhteisön kautta, saavat suoraan hyödykseen investointituen. Pienemmät yritykset joutuvat kehitysalueilla yleensä hankkimaan toimitilat kuntien tai kiinteistöyhteisöjen välityksellä eivätkä saa tällöin investointitukea hyödykseen. Näin ollen ei ole oikein eikä johdonmukaista, että laki estää tuen antamisen pienille yrityksille, mutta sallii sen antamisen suuryrityksille ja muille sellaisille yrityksille, jotka toteuttavat investointinsa itse.

Syyksi lain kohtuuttomuuteen todettiin talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 25/2000 vp) lyhyesti ja ilman perusteluja ilmoitettu, että tuen siirtäminen yrityksen hyväksi ei ole Euroopan unionin komission päätöksen mukainen. Kun kysymyksessä on koko aluepolitiikan perusajatusta vakavasti loukkaava menettely, tulee laki muuttaa ja tarvittaessa hankkia sille komission hyväksyntä.

Vuoden 2001 alussa voimaan tulleen yritystukilain 8 § ja yritystukiasetuksen 15 § ovat aiheuttaneet ongelmia kuntien ja yritysten välillä, koska säädökset vaikuttavat myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin vuokra- ja lunastussopimuksiin. Lakia ja asetusta on tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä muuttaa viipymättä. Nykyinen tilanne johtaa kehitysalueiden investointien hiipumiseen, mistä seuraa yhä nopeampi kehitysalueiden yritystoiminnan ja työllisyyden alasajo ja kiihtyvä keskittymiskehitys. Tämä tulee kalliiksi koko kansantaloudelle.

Lakiesityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Kansantaloudelle sillä on myönteiset vaikutukset, koska sen seurauksena aluepolitiikka tehostuu ja kehitysalueiden elinkeinotoiminta vilkastuu.

Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.