Ampuma-aselaki (1/1998) tuli voimaan 1.3.1998. Ampuma-aselain 44 §:n 1 momenttia muutettiin 13.6.2011 voimaan tulleella lailla (124/2011) siten, että metsästyslainsäädännön mukaan sallittua eläinten ampumista varten hankkimislupaa ei voida antaa muuta ampuma-aselain 6 §:n 2 momentin 4—7 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta kuin kertatulitoimista pienoispistoolia taikka pienoisrevolveria varten. Lakialoitteessa esitämme tätä ehtoa poistettavaksi.

Lain muuttamiseen johtanutta hallituksen esitystä (HE 106/2009 vp) eduskunnassa käsiteltäessä oli esillä ehdotuksia käsiaselupien antamisesta tällä perusteella myös muun tyyppisiin lyhyisiin käsiaseisiin. Haavoittuneiden eläinten lopettamiseen on esitetty käytettäväksi myös täyteispatruunoilla varustettua haulikkoa. Haulikko on pitkäpiippuinen ampuma-ase, eikä sitä voi käyttää riittävän nopeasti esimerkiksi haavoittuneen karhun lopettamisessa. Haavoittuneita eläimiä joudutaan lopettamaan myös asutusten lähellä, jolloin tehokkaan käsiaseen käyttö olisi erityisen perusteltua.

Metsästäjät joutuvat joskus jäljestämään ja lopettamaan ajoneuvon tönäisemiä ja siitä haavoittuneita suurpetoja hankalissa olosuhteissa. Tällainen tilanne on metsästäjälle vaarallinen, ja metsästäjä voi joutua puolustamaan omaa henkeään. Nopeasti käteen otettava tehokas käsiase on paras ase näihin tilanteesiin. Haavoittuneen suurpedon jäljestämisessä olevalla poliisilla on aina turvanaan tehokas käsiase, mutta poliisin apuna olevilla metsästäjillä ei tätä turvaa ole. Arvion mukaan Suomessa on noin 3 000 poliisille apua antavaa metsästäjää, ja näiden metsästäjien turvaksi käsiaseen käyttö olisi sallittava.

Jos tämä lakialoite hyväksytään, tarkoittaa se samalla metsästysasetuksen (666/1993) 16 §:n 4 momentin muuttamista siten, että tehokkaan käsiaseen käyttö sallitaan, kun kysymyksessä on haavoittuneiden suurpetojen lopettaminen.