Uutisissa on kerrottu useista metsäteollisuuden yksiköiden
sulkemisista ja suuresta alan työpaikkojen menetyksestä Suomessa.
Työllisyyden ja metsäteollisuuden toiminnan turvaamiseksi
hallituksen tulisi välittömästi antaa
selkeä esitys puun myyntiveroprosentin määrittelemiseksi
14 prosentiksi, jolloin vältetään verovähennysten
epäselvyydet. Metsänomistajien omatoimisen puunhankinnan
edistämiseksi tulisi hankinta- ja käteiskauppapuun
myyntivero puolittaa edelleen tästä, jotta puuntarjonta
lisääntyisi. Samalla edelleen valtion tulee tuntea
omistamissaan yhtiöissä kansallinen vastuu ja
käyttää omistajaohjausta teollisuuden
säilyttämiseksi Suomessa.
Suomalainen hyvinvointi on pitkälti rakentunut menestyvän
metsäteollisuuden varaan. Näin ei jatkossa enää välttämättä ole,
ellei energiaratkaisuin ja verohelpotuksien avulla luoda parempia
toimintaedellytyksiä. Metsäteollisuus on tähän
saakka voinut tarjota lähes elinikäisiä työpaikkoja. Suomessa sellu-,
paperi- ja puutuoteteollisuudessa on työskennellyt yli
60 000 henkilöä. Erityisesti sellu- ja
paperiteollisuudessa työntekijöiden vaihtuvuus
on ollut pientä nykyisiin irtisanomisiin saakka. Palkat
ovat selvästi keskimääräistä teollisuustyötä korkeammat.
Nyt myyntiin tuleva puutavara ja erityisesti tukkipuu on tosiasiallisesti
kasvanut pinta-alaverokauden aikana. Tällöin nyt
myyntiin tulevaan puuhun on jo kohdistunut täysi tuloverotus.
Tosiasiallisesti tilanne on lähes sama, olipa käytetty
13 vuoden siirtymäaikaa verojärjestelmien vaihdoksessa
tai ei. Räikeimmin kaksinkertainen tuloverotus kohdistuu
niihin metsänomistajiin, jotka olivat pinta-alaveron piirissä vuoden
2005 loppuun asti.
Kotimaisen puun saatavuuden lisäämiseksi tarvitaan
nopeavaikutteisia toimia. Puun tuonti Venäjältä on
vähentynyt voimakkaasti. Metsänomistajia on verohelpotuksella
kannustettava metsien hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseen,
puun markkinoille tulon parantamiseen ja puuntuotannon lisäämiseen.
Näiden tavoitteiden esteenä ei saa enää olla
edellä kerrottu kaksinkertainen myytävään
puuhun kohdistuva tuloverotus.
Metsänomistajien työ metsien hoidossa turvaa
myös merkittävästi tulevaisuuden puuvarojen
kehityksen ja vahvistaa samalla kaikkien metsäpalvelujen
kysyntää. Koko arvoketju tuo myös lisää tuloja
ja työpaikkoja erityisesti maamme haja-asutusalueille.
Nyt monet koneurakoitsijat ovat ongelmissa, joten puukaupankäynti
on myös jatkossa verohelpotuksen avulla tarpeen. Maamme
yli 900 000 metsänomistajaa — perikuntien
jäsenet mukaan luettuina — ovat avainasemassa
puuhuollon turvaamisessa. Metsäteollisuuden puuraaka-aineesta
80 prosenttia ostetaan yksityismetsistä. Yritysten ja valtion metsistä puuta
saadaan hieman yli miljoona kuutiota.
Toteuttamalla puumyynnin verohelpotusten jatkuminen edistettäisiin
kaikkein tehokkaimmin kotimaisen puun saatavuutta ilman lisäpaineita
puun hintoihin, mikä olisi puuta ostavan ja jalostavan
teollisuuden etu. Näin kokonaisuudessaan parannettaisiin
merkittävästi Suomen metsäteollisuuden
toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä koko
kansantaloudessa. Taloudellisessa tilanteessamme tämä on
entistä tarpeellisempaa juuri nyt. Puun myyntiveron alentamisratkaisujen
tulee olla ilman määräaikoja, jotta voidaan turvata
kotimaisen puun saaminen ja teollisuuden toimintaedellytysten ja
työpaikkojen säilyminen Suomessa.
Hallituksen esityksen pohjalta vuonna 2008 tehty laki puun myyntitulojen
verotuksen määräaikaisista veroprosenttien
alennuksista oli hyvin tarpeellinen. Nyt meneillään
oleva puun myyntitulojen 50 prosentin veronalennus auttaa siihen, että puukauppa
ja työt metsätaloudessa voivat jatkua edes siinä supistuneessa
määrässä, jossa niitä nyt
voidaan tehdä puun kantohintojen alennuttua 30—50
prosentilla vuoden 2007 hintatasosta. Ellei olisi em. veronalennusta,
puukauppa näillä hinnoilla tuskin kävisi
lainkaan. Jo nyt metsäkoneurakoitsijat ja kuorma-autoyrittäjät sekä metsäkoneiden
valmistajat ovat taloudellisissa vaikeuksissa ja lomautuksia ja
irtisanomisia on jouduttu tekemään. Jatkossa on
uhkana konkursseja ja yritysten lopettamisia. Näistä olisi
vahinkoa kaikille. Edellytykset taloudellisesta taantumasta nousemiseksi
myös heikentyisivät, jos puun myyntitulojen 50 prosentin
verohelpotuksen määräaikaa ei jatkettaisi.
Puuhuolto on vastaisuudessa kotimaisen puun varassa, vaikka Venäjä määräaikaisesti
jatkaisikin aiempaa tullikäytäntöään.
Teollisuuden ja sahojen kyky maksaa parempia hintoja ostettavasta
puusta ei alhaisten vientihintojen ja kiristyneen kansainvälisen
kilpailun vuoksi ole pitkiin aikoihin mahdollista. Kansainvälinen
taloudellinen kriisi pitää pitkäaikaisesti
kysynnän vientimarkkinoilla alhaisena, ja myös
sekä kemiallisen että mekaanisen puunjalostusteollisuuden
tuotteiden hinnat tulevat ilmeisesti pitkäänkin
olemaan alhaisella tasolla kysynnän vähentymisen
ja kilpailijamaiden alhaisten vientitulojen johdosta.
Siksi on välttämätöntä jatkaa
puunmyynnin veronalennusta. Selkein tapa olisi, kuten edellä on
esitetty, alentaa veroprosentti ilman määräaikoja
suoraan 14 prosenttiin, jolloin eliminoitaisiin ne ilmenneet ongelmat,
joita havaittiin viime kesän ratkaisun yhteydessä.
Ellei veroprosenttia voitaisi suoraan alentaa 14 prosentiksi, on
kuitenkin välttämätöntä jatkaa
puun myyntitulojen 50 prosentin veronalennusta. Tämä olisi parasta
ilman määräaikoja, koska puuta tarvitaan
jatkossakin. Ellei tämä olisi mahdollista, on laman
voittamiseksi tehtävä määräaikainen
veroratkaisu.