LAKIALOITE 59/2009
vp
LA 59/2009
vp - Outi Mäkelä /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Aloitteessa ehdotetaan kotitalousvähennyksen laajentamista
kattamaan myös muuttopalveluiden käyttö.
Ehdotettava muutos koskee tuloverolain 127 a §:n
1 momenttia, johon lisätään maininta
muuttopalveluista ("...tai muuttopalvelutyö, joka tapahtuu
lähtö- tai kohdeosoitteessa. Muuttopalveluiden
kustannuksista verotuksessa voi vähentää 70
prosenttia. Palvelun hinnasta 30 prosenttia lasketaan muuttokuljetuksen
osuudeksi, ja tämä osa on siten vähennykseen
kelpaamatonta."), sekä 2 momenttia, josta poistetaan kodin
tekniikan asennustöitä koskeva rajoitus ja lisätään
eräitä muuttopalveluiden tarjontaan kuuluvia töitä,
kuten kalusteiden purku ja uudelleen kokoaminen. Muuttopalveluiden
osalta vähennyksen piiriin tulisivat lähtö-
ja kohdeosoitteissa tapahtuvat työt mutta ei kuitenkaan
varsinainen kuljetus. Varsinaisen kuljetustyön osuudeksi
tulisi 30 prosenttia, joka on määritelty luvanvaraisuuden
alarajaksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetussa
laissa.
PERUSTELUT
Kotitalousvähennys on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi
lisätä kotimaisen työn kysyntää niillä aloilla,
joiden tuottamia palveluita se on säädetty koskemaan.
Esimerkiksi kokonaan uusia siivouspalveluyrityksiä on syntynyt
kotitalousvähennyksen ansiosta runsaasti. Sama koskee erilaisia
korjaus- ja asennustöitä. Meneillään
olevan taloustaantuman seurauksena on poistumassa pysyvästi
merkittävä määrä perinteistä teollisuustyötä.
Uutta teollista tuotantoa syntyy joillekin uusille aloille, mutta
ei ole realistista odottaa, että tuotannollista työtä syntyisi
katoavia työpaikkoja vastaavaa määrää.
Lisäksi lähivuosien työmarkkinahaasteisiin
kuuluu monenlaisia kohtaanto-ongelmia. Kouluttautuminen kokonaan
uudenlaisiin, korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin on
yksilölle raskasta ja yhteiskunnalle kallista.
Yhtenä ratkaisuna työvoiman kysynnän
ja tarjonnan väliseen epäsuhtaan on ohjata ja
vauhdittaa kehitystä kohti monipuolisten palveluiden yhteiskuntaa.
Suomessa palveluiden osuus työvoimasta on muihin kehittyneisiin
maihin verrattuna alhainen. Vain noin 64 prosenttia työvoimasta
työskentelee palvelualoilla, kun monissa vertailumaissa
osuus on yli 70, eräissä tapauksissa jopa lähes
80 prosenttia. Palveluiden vahvistaminen sekä olemassa
olevan yrityskannan kysyntää tukemalla että uuden
yritystoiminnan syntyyn kannustamalla on pitkän aikavälin
kestävää työvoimapolitiikkaa.
Jos työllisyyden vahvistamista pidetään
tavoitteena, työvoiman kysyntää olisi
kustannustehokkainta lisätä sellaisilla aloilla,
joille kouluttautuminen ei vie useita vuosia aikaa. Kotitalousvähennys
on jo osoittanut vahvuutensa synnyttämällä yksityistä työvoiman
kysyntää monille työvoimaintensiivisille,
verraten vähäistä uudelleenkoulutusta
edellyttäville aloille, joille hakeutuminen ei vaadi yrittäjiltä eikä työntekijöiksi
haluavilta kohtuuttoman suuria taloudellisia eikä ajallisia
panostuksia.
Joidenkin muuttopalvelumuotojen käyttäminen
on jo nykyisen säädöksen puitteissa verovähennyskelpoista.
Muuttopalveluyritykset tarjoavat muun muassa siivouspalveluita sekä ATK-asennuspalveluita.
Vähennyksen laajentaminen kattamaan myös yleisesti
kodintekniikan asennuspalvelut sekä kalusteiden purku,
uudelleen kokoaminen, tavaroiden pakkaaminen, suojaaminen ja siirtäminen
lähtö- ja kohdeosoitteissa mahdollistaisi monipuolisten
muuttopalvelupakettien tarjoamisen nykyistä laajemmalle
joukolle muuttajia. Vuosittain noin 400 000 kotitaloutta
eli 800 000 ihmistä muuttaa osoitteesta toiseen,
ja muuttoalan toimijoiden arvioiden mukaan 85 prosenttia muutoista
hoidetaan ilman muuttopalveluyritysten apua. Muuttopalveluiden käytön
edistäminen toisi suuremman osan tästä joka
tapauksessa tapahtuvasta toiminnasta kustannuksiltaan näkyväksi
ja vähentäisi siten harmaata taloutta.
Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä (693/2006)
määrittelee, milloin tavarankuljetuksissa tarvitaan
liikennelupa. Lain 7 §:ssä todetaan,
ettei lupaa tarvita suoritettaessa "työurakoiden tai muiden
sopimuksen kohteena olevien työkokonaisuuksien yhteyteen
kuuluvaa tavarankuljetusta urakoitsijan tai muun suoritusvelvollisen
hallinnassa olevalla ajoneuvolla, jos tiellä suoritetun
kuljetuksen kuljetuskustannusten osuus on enintään
30 prosenttia urakasta tai työkokonaisuudesta". Liikenne-
ja viestintäministeriön linjauksen mukaan muuttopalveluissa ei
mainitun lain perusteella tarvita liikennelupaa. Tätä 30
prosentin sääntöä voidaan siten käyttää laskukaavana
eriteltäessä kuljetuksen osuutta ja oikeutta verovähennykseen.
Siten muuttopalveluiden kulujen kokonaissummasta 30 prosenttia laskettaisiin
vähennykseen kelpaamattomaksi kuljetukseksi ja loppuosa
olisi kotitalousvähennyksen piirissä. Koska muutoista suurin
osa tapahtuu saman kunnan sisällä tai lähialueilla,
todellinen osuus jää useimmiten selvästi
alle kolmenkymmenen prosentin. Kaavamainen prosenttiosuuden käyttö on
myös hallinnollisesti yksinkertaista.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 30 päivänä joulukuuta
1992 annetun tuloverolain (1535/1992)
127 a §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 946/2008,
seuraavasti:
127 a §
Kotitalousvähennys
Verovelvollinen saa vähentää verosta
osan käyttämässään
asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan
määristä (kotitalousvähennys).
Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva-
tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon
kunnossapito- tai perusparannustyö tai muuttopalvelutyö, joka
tapahtuu lähtö- tai kohdeosoitteessa. Muuttopalveluiden
kustannuksista verotuksessa voi vähentää 70
prosenttia. Palvelun hinnasta 30 prosenttia lasketaan muuttokuljetuksen
osuudeksi, ja tämä osa on siten vähennykseen
kelpaamatonta. Vähennys on enintään 3 000
euroa vuodessa, ja se myönnetään vain
siltä osin kuin 127 b §:ssä tarkoitettu
vähennettävä osa kustannuksista ylittää 100
euroa.
Tavanomaisena hoiva- ja hoitotyönä ei pidetä sellaisia
terveyden- ja sairaudenhoitopalveluja, joiden myynti säädetään
arvonlisäverolain (1501/1993)
34—36 §:ssä verovapaaksi. Kodin kalusteiden
purkuun tai kokoamiseen muuton yhteydessä, koneiden ja
laitteiden korjaus- tai asennustyöhön sekä tieto-
ja viestintätekniikan laitteiden, ohjelmistojen, tietoturvan
ja tietoliikenneyhteyksien asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön
sovelletaan, mitä asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä 1
momentissa säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________
Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta
2009
- Outi Mäkelä /kok
- Ilkka Viljanen /kok
- Anne-Mari Virolainen /kok
- Juha Hakola /kok