Suomessa voimassa oleva työlainsäädäntö on muuten päivitettyä, mutta työehtosopimuslaki ja työriitojen sovittelusta annettu laki ovat peräisin 1940- ja 1960-luvuilta. Nämä lait tulee pikimmiten saattaa arvioinnin ja tarpeellisten uudistusten kohteiksi.

Työmarkkinarauha ja sen ennustettavuus ovat tärkeä osa yrittäjyyden houkuttelevuutta, yritysten sijoittumismaavalintaa ja toimintamahdollisuuksia sekä yrittäjän tahtoa työllistää.

Esimerkkeinä työtuomioistuin on langettanut useita hyvityssakkotuomioita Toimihenkilöunionille, joka kuitenkin tuomioista huolimatta on jatkanut lainvastaista työtaistelutoimintaa välittämättä työehtosopimusten voimassaolosta. Lisäksi AKT:n syksyn 2004 lakko ja kevään 2010 lakkouhka nostivat esiin keskustelun laittomien työtaistelutoimien aiheuttamasta vahingosta yhteiskunnalle, yrityksille ja asiakkaille sekä laittomista lakoista tuomittavista korvauksista.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työehtosopimukseen osallinen tai sidottu yhdistys voidaan laittoman lakon ollessa kyseessä määrätä maksamaan paitsi oikeudenkäyntikulut myös hyvityssakkoa, jonka enimmäismäärä tällä hetkellä on 28 300 euroa. Laittomastakaan lakosta ei voida tuomita vahingonkorvauksia. Tämä käytäntö on säädöksenä toimimaton väärinkäytöksien ennaltaehkäisijänä ja oikeansuuntaiseen toimintaan ohjaavana. Nykykäytäntö vahvistaa yksittäisten pientenkin edunvalvontaryhmien työmarkkinahäirinnän ilman pelkoa todellisten vahinkojen korvausvastuusta.

Kaikissa Pohjoismaissa on käytössä vahingonkorvausmenettely laittomien lakkojen osalta. Menettelyssä arvioidaan vahingonkorvauksen suuruutta määritettäessä lakon aiheuttamat vahingot yrityksille. Ainakaan Tanskassa, Norjassa tai Ruotsissa vahingonkorvauksilla ei myöskään ole ylärajaa. Ruotsissa tuomitut korvaukset ovat olleet pieniä, mutta myös lakot ovat olleet lyhyitä. Korvaukset ovat olleet keskimäärin 700—1 700 euroa. Tanskassa yksittäinen liitto on joutunut maksamaan 2,7 miljoonan euron vahingonkorvauksen. Norjassa suurin tuomittu korvaus on ollut 123 000 euroa.

Suomessa ammattiliitoille tuomitut hyvityssakot ovat olleet huomattavasti muita Pohjoismaita pienempiä. Sakon määrä suurimmillaankin on niin pieni, ettei se välttämättä johda lakon päättymiseen, ja mahdollistaa myös sen, että jo useaan kertaan laittomaksi tuomittu lakko voi edelleen jatkua. Kuitenkin hyvityssakot ja oikeudenkäyntikulut vähentävät liittojen muita edunvalvontavaroja. Keskusteluun on myös noussut se, hyväksyvätkö kaikki ammattiliittojen jäsenet tai yhteiskunta rahojen käytön kerta toisensa jälkeen sakkoihin ja oikeudenkäynteihin valtion tukiessa ammattiliittoja muun muassa jäsenmaksujen verovähennysoikeudella.

Vahingonkorvausta määrättäessä tulee ottaa huomioon kaikki esiin tulleet seikat, kuten hyvityssakkoa määrättäessä otetaan. Vahingonkorvausmenettely tulee voimaan vain, jos työtuomioistuimessa laittomaksi tuomittua lakkoa ei lopeteta 24 tunnin sisällä työtuomioistuimen päätöksestä.