LAKIALOITE 65/2004
vp
LA 65/2004
vp - Anneli Kiljunen /sd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki päihdehuoltolain muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa esitetään laajennettavaksi
päihdehuoltolain mukaista tahdosta riippumatonta hoitoa
tilanteisiin, joissa raskaana oleva nainen on päihteiden
ongelmakäyttäjä ja päihteiden käyttö aiheuttaa
välitöntä ja vakavaa vaaraa sikiön
tai syntymättömän lapsen hengelle, terveydelle
tai kehitykselle. Lisäksi esitetään,
että sikiön terveysvaaran perusteella
annettavan tahdon vastaisen hoidon enimmäisaika olisi ensisijaisesti
viisi vuorokautta, mutta voisi tietyin edellytyksin olla pidempikin
aika, kuitenkin enintään 90 vuorokautta.
PERUSTELUT
Odottavien ja pienten lasten äitien päihderiippuvuus
on Suomessa oletettua yleisempää. Vuonna 2001
julkaistun väitöksen mukaan noin kuusi prosenttia
odottavista äideistä oli riippuvaisia päihteistä.
Alkoholin eriasteisesti vaurioittamia lapsia syntyy vuosittain useita
satoja. Maaliskuun alussa tapahtuneen alkoholiveron laskun jälkeen
alkoholin käyttö on jo lisääntynyt
runsaasti, eikä käytön odoteta vähentyvän
Viron liityttyä Euroopan unioniin toukokuussa. Myös muiden
päihteiden käyttö ja päihteiden
sekakäyttö on lisääntynyt viime
vuosina odottavien äitien keskuudessa.
Tällä hetkellä lainsäädäntö ei
turvaa syntymättömälle lapselle oikeutta
päihteettömyyteen. Kuitenkin yleisesti on tiedossa,
että äidin runsas päihteiden käyttö raskauden
aikana saattaa vaarantaa lapsen henkeä, kehitystä ja
terveyttä. Sikiöalkoholivaurioista FAS (fetal
alcohol syndrome) on pysyvä, pahimmillaan vaikea kehitysvamma.
FAE (fetal alcohol effect) aiheuttaa lievemmät hermostolliset
vammat. Muita äidin raskauden aikaisen alkoholinkäytön
lapselle aiheuttamia vaurioita ovat ylivilkkaus, tarkkaavaisuushäiriö sekä vaarantajun
ja itsesäätelyn puute. Myös muiden päihteiden
käytön tiedetään aiheuttavan
sikiölle kasvu- ja kehityshäiriöitä.
Neuvolajärjestelmä ja päihdehuolto
ovat keskeisessä asemassa päihdeäitien
tunnistamisessa ja hoitoon ohjauksessa. Päihdehuollossa
ehkäisevä toiminta, varhainen puuttuminen ja vapaaehtoisuus
ovat keskeisiä toimintamalleja, ja etsivällä työllä on
suuri rooli. Raskaana olevan naisen hoitoon ohjautuminen perustuu
valistukseen ja vapaaehtoisuuteen. Äitiyden ja vanhemmuuden
tukeminen vapaaehtoisen päihdehoidon ohessa on tuottanut
hyviä tuloksia, esimerkkinä Ensi- ja turvakotien
liiton tarjoamat ensikodit päihdeäideille ja heidän
lapsilleen. Vapaaehtoisuuteen perustuvaan hoitoon tulisikin ensisijaisesti
satsata turvaamalla hoitoon hakeutuvalle laadukkaat ja kattavat
palvelut. Äidin päihteiden käyttö tulisi
kartoittaa jo ensimmäisellä neuvolakäynnillä ja
kertoa rohkeasti päihteiden käytön vaaroista.
Lapsen odotus on otollista aikaa äidin alkoholin käytön
keskeyttämiselle, sillä motivaatio päihteettömyyteen
on tällöin normaalia suurempi.
On kuitenkin naisia, jotka eivät suostu vastaanottamaan
valistusta tai hoitoa, vaan jatkavat päihteiden jatkuvaa
ja runsasta käyttöä raskaudesta huolimatta.
Näiden äitien ja heidän lastensa auttamiseksi
on lainsäädäntöön tehtävä muutos.
Raskaana olevan päihteiden ongelmakäyttäjän
tahdon vastainen hoito on viimesijaisena hoitomuotona sekä äidin
että lapsen etu. Suunnitelmallinen ja määrätietoinen
hoito äidille auttaisi lasta syntymään
terveempänä. Äidin päihteiden
ongelmakäytön lopettaminen jo ennen synnytystä vähentäisi
synnytyssairaalassa huostaan otettujen lasten määrää.
Nykyisen päihdehuoltolain 10 §:n
mukaan tahdosta riippumattomaan hoitoon voidaan määrätä henkilön
oman terveysvaaran tai väkivaltaisuuden perusteella. Hoidon
edellytyksenä on, että vapaaehtoisuuteen perustuvat
palvelut kyseisen henkilön hoidon järjestämisessä eivät
ole mahdollisia tai että ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi.
Lakialoitteessa ehdotetaan, että päihdehuoltolain
10 §:ään lisätään
sikiön terveysvaara uutena hoitoon määräämisen
edellytyksenä.
Henkilön oman terveysvaaran perusteella tapahtuvaa
tahdon vastaista hoitoa on käytetty melko harvoin. Yksi
syy tähän on, että tahdon vastaisen hoidon
enimmäisaika on lain mukaan viisi vuorokautta, mikä ei
ole aina terveysvaaran torjumisen kannalta riittävä.
Viiden vuorokauden hoitoaika voi olla liian lyhyt myös
päihdeäitien osalta. Vertailun vuoksi todettakoon, että Ruotsissa
päihdeäidin pakkohoidon maksimipituus on kuusi
kuukautta. Tämän takia lakialoitteessa
esitetään päihdehuoltolain 11 §:ään lisäystä,
jonka mukaan sikiön terveysvaaran uhatessa henkilö voidaan
määrätä tahdon vastaiseen hoitoon
enintään viideksi vuorokaudeksi. Edelleen esitetään
13 §:ään lisäystä,
jonka mukaan sikiön terveysvaaran perusteella voidaan tahdon
vastaiseen hoitoon määrätä,
mikäli viiden vuorokauden hoitoaika on osoittautunut riittämättömäksi
sikiön terveyden turvaamiseen, enintään
90 vuorokaudeksi kerrallaan. Potilaan oikeusturvan kannalta
on tärkeää, että hänellä on oikeus
hakea tahdon vastaisesta hoidosta annettuun päätökseen
muutosta valittamalla lääninoikeuteen
päihdehuoltolain 20 §:n mukaisesti.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
päihdehuoltolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 17 päivänä tammikuuta
1986 annetun päihdehuoltolain (41/1986)
11 §:n 1 momentti, 11 §:n ja 13 §:n otsikko
sekä
lisätään 10 §:n
1 momenttiin uusi 3 kohta ja 13 §:ään
uusi 2 momentti seuraavasti:
10 §
Hoitoon määräämisen edellytykset
Hoitoon tahdostaan riippumatta voidaan määrätä henkilö,
jonka hoidon ja huollon järjestämisessä vapaaehtoisuuteen
perustuvat palvelut eivät ole mahdollisia tai
ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi
ja joka
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3) päihteiden käytön vuoksi välittömästi
ja vakavasti vaarantaa sikiön tai syntymättömän lapsensa
henkeä, terveyttä tai kehitystä (sikiön terveysvaara).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 §
Lyhytaikainen hoito terveysvaaran ja sikiön terveysvaaran
perusteella
Terveyskeskuksen vastaava lääkäri
tai sairaalan asianomainen ylilääkäri
voi toisen lääkärin antaman lääkärinlausunnon
nojalla määrätä henkilön
tahdostaan riippumatta hoitoon terveysvaaran tai sikiön
terveysvaaran perusteella enintään viideksi vuorokaudeksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13 §
Hoito sikiön terveysvaaran ja henkilön väkivaltaisuuden
perusteella
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Terveyskeskuksen vastaava lääkäri
tai sairaalan asianomainen ylilääkäri
voi toisen lääkärin antaman lääkärinlausunnon
nojalla päättää henkilön
määräämisestä hoitoon
tahdosta riippumatta sikiön terveysvaaran perusteella
enintään 90 vuorokaudeksi kerrallaan, milloin
11 §:ssä tarkoitettu hoitoaika on osoittautunut
riittämättömäksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________
Helsingissä 19 päivänä toukokuuta
2004
- Anneli Kiljunen /sd
- Lauri Kähkönen /sd
- Olli Nepponen /kok
- Anne Holmlund /kok
- Jutta Urpilainen /sd
- Saara Karhu /sd