LAKIALOITE 67/2013
vp
LA 67/2013
vp - Kari Tolvanen /kok ym.
Tarkistettu versio 2.1
Laki rikoslain 2 c luvun 5 §:n
muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Nykyisin ensikertalaiseksi rikoksentekijäksi katsotaan
rikoksen laadusta riippumatta kolmen vuoden määräajan
jälkeen. Tällöin vanki joutuu kärsimään
rangaistuksestaan vain puolet. Aloitteessa esitetään
määräajan pidentämistä viiteen vuoteen
sellaisissa rikoksissa, joista voidaan tuomita vankeutta enintään
kuusi vuotta. Lisäksi aloitteessa esitetään,
että sellaisissa rikoksissa, joista voidaan tuomita yli
kuusi vuotta vankeutta, määräaika olisi
kymmenen vuotta. Edellä mainittu ei kuitenkaan koskisi
murhaa tai tappoa, jolloin niistä tuomittuja ei missään
olosuhteissa katsottaisi ensikertalaisiksi rikoksentekijöiksi.
Näin ollen lakialoitteessa porrastetaan määräaikaa
rikoksen vakavuuden perusteella ankarammaksi.
Rikoslain 2 c luvun 5 §:n 2 momentissa
säädetään mm. tapauksista, joissa
vanki katsotaan ensikertalaiseksi rikoksentekijäksi. Mikäli
henkilö ei rikosta edeltäneiden kolmen vuoden
aikana ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, päästetään
hänet ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistuksesta on suoritettu
puolet tai kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana
tehdyn rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta yksi kolmasosa.
Lakialoitteessa ehdotetaan edellä mainitun määräajan
muuttamista siten, että se olisi viisi vuotta sellaisissa
rikoksissa, joista voidaan tuomita vankeutta enintään
kuusi vuotta. Lisäksi sellaisissa ns. ylitörkeissä rikoksissa, joista
voidaan tuomita yli kuusi vuotta vankeutta, edellä mainittu
määräaika olisi kymmenen vuotta lukuun
ottamatta murhaa tai tappoa. Näin ollen lakialoitteessa
porrastetaan määräaikaa rikoksen vakavuuden
perusteella ankarammaksi. Ehdotetuilla muutoksilla ensikertaiseksi
rikoksentekijäksi luokittelu olisi porrastettu suhteessa
rikoksen rangaistusasteikkoon. Esimerkiksi törkeästä pahoinpitelystä tai
törkeästä huumausainerikoksesta vankeusrangaistuksen
kärsinyt katsottaisiin ensikertaiseksi rikoksentekijäksi kymmenen
vuoden jälkeen ja esimerkiksi varkaudesta rangaistuksen
kärsinyt viiden vuoden jälkeen. Ehdotetussa menettelyssä ensikertaiseksi
julistamisen määräaika pidentyisi.
PERUSTELUT
Viime vuosina julkisuudessa on ollut useita tapauksia, joissa
rikoksentekijä oli tulkittu rikoslain 2 c luvun
mukaisesti ensikertalaiseksi, koska ei ollut syyllistynyt vapausrangaistukseen johtaneeseen
rikokseen edellistä vapautumista seuranneiden kolmen vuoden
aikana. Muun muassa kahdesta erillisestä taposta
tuomittua henkilöä kohdeltiin vankilassa kuin
ensikertalaista toisen henkirikoksen jälkeen ja hän
pääsee jälleen vapauteen suoritettuaan
tuomiostaan vain puolet. Samoin eräs tunnettu ammattirikollinen,
joka oli aiemmin kärsinyt yli kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen,
tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta
ensikertalaisena vankeusrangaistukseen. Tällainen vanki
kärsii rangaistuksestaan jälleen ainoastaan puolet,
koska hän ei edeltävien kolmen vuoden aikana ole jäänyt
kiinni rikoksesta. Samanlainen tilanne on muun muassa lapsen seksuaaliseen
hyväksikäyttöön syyllistyvällä henkilöllä,
joka usein vankilasta vapauduttuaan uusii rikoksensa. Jotta tällaiseen
epäkohtaan ja yleisen oikeustajun vastaiseen seikkaan voidaan
puuttua, on tarpeellista muuttaa lainsäädäntöämme
tältä osin.
Hallituksen esityksessä HE 262/2004
vp tuodaan ilmi ensikertalaisuuden määrittämisen
historialliset juuret, jotka ovat vuodelta 1976. Tuolloin vankeinhoidollisesti
ensikertalaisena pidettiin vankia, joka rikoksen tekopäivää edeltäneinä kolmena
vuotena ei ollut Suomessa eikä muussa Pohjoismaassa suorittanut
vankeusrangaistusta tai ollut pakkolaitoksessa. Nykyinen ensikertalaisuuden
määrittäminen, ilmi tulleiden tapauksienkin
valossa, olisi syytä päivittää vastaamaan
nykypäivän vaatimuksia.
Rikosoikeudellisesti arvioiden on varmasti hyväksyttyä ja
vallitsevan oikeustajun mukaista, että tosiasiallisesti
ensikertaista kohdellaan lievemmin. Muutosta kuitenkin tarvitaan
siihen, milloin rikosten harventuessa palataan takaisin lähtötasolle
eli ensikertalaiseksi rikoksentekijäksi. Perusteltua on
ottaa huomioon rikoksen vakavuus, jolloin ensikertaisuus määräytyisi
rikoksesta säädetyn rangaistusasteikon perusteella.
Tätä käytäntöä seuraamalla
muun muassa vakavissa huumausainerikoksissa ensikertaisuuden määritelmä olisi
rikoksen uusimistapauksissa ankarampi kuin verrattaessa esimerkiksi
tavanomaisiin omaisuusrikoksiin.
Ehdotettu lainmuutos tulisi aiheuttamaan vankeinhoidolle hieman
lisää kustannuksia. Toisaalta on punnittava tavallisen
ihmisen perusoikeuksia ja kustannustehokkuutta vastakkain. Humaanissa
kriminaalipolitiikassa olisi perusteltua ottaa huomioon tavallisen
ihmisen perusoikeudet painavampana tekijänä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rikoslain (39/1889)
2 c luvun 5 §:n 2 momentti, sellaisena
kuin se on laissa 1099/2010, seuraavasti:
5 §
Ehdonalaisen vapauttamisen määritelmä ja määräytyminen
Määräaikaista vankeusrangaistusta
suorittava päästetään ehdonalaiseen
vapauteen, jollei 9 §:stä muuta johdu,
kun hän on suorittanut rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa
tai kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdyn
rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta puolet. Vanki, joka
rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana ei ole suorittanut
vankeusrangaistusta vankilassa rikoksesta, josta voidaan tuomita enintään
kuusi vuotta vankeutta, päästetään
ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistuksesta on suoritettu puolet
tai kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdyn
rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta yksi kolmasosa.
Vanki, joka rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana
ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa rikoksesta, josta
voidaan tuomita yli kuusi vuotta vankeutta, päästetään
ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistuksesta on suoritettu puolet
tai kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdyn
rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta yksi kolmasosa.
Viimeksi mainittuja määräosia ei sovelleta
vankiin, joka suorittaa vankeusrangaistusta rikoslain 21 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta
taposta tai rikoslain 21 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta
murhasta. Viimeksi mainittujen määräosien
soveltamista ei estä se, että henkilö on
rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana suorittanut vankilassa
sakon muuntorangaistusta tai rangaistusta siviilipalveluslain (1446/2007)
74 §:ssä tarkoitetusta siviilipalveluksesta
kieltäytymisestä, 75 §:ssä tarkoitetusta siviilipalvelusrikoksesta,
76 §:ssä tarkoitetusta siviilipalveluksesta
kieltäytymisestä ylimääräisen
palveluksen tai liikekannallepanon aikana tai 77 §:ssä tarkoitetusta
siviilipalvelusrikoksesta ylimääräisen
palveluksen tai liikekannallepanon aikana taikka asevelvollisuuslain (1438/2007)
118 §:ssä tarkoitetusta asevelvollisuudesta
kieltäytymisestä, 120 §:ssä tarkoitetusta
poissaolosta kutsunnasta liikekannallepanon aikana, 122 §:ssä tarkoitetusta
palveluksen välttämisestä tai 123 §:ssä tarkoitetusta
palveluksen välttämisestä liikekannallepanon
aikana. Määräosaa laskettaessa päivän
osaa ei oteta huomioon. Tämän lain 6 luvun 13 §:n
mukainen vapaudenmenetysaika vähennetään
edellä mainituista määräosista
ja tämän luvun 12 §:n 1 momentissa tarkoitetusta
määräosasta.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________
Helsingissä 19 päivänä marraskuuta
2013
- Kari Tolvanen /kok
- Kalle Jokinen /kok
- Ismo Soukola /ps
- James Hirvisaari /m11
- Pauli Kiuru /kok
- Jukka Kopra /kok
- Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
- Markku Mäntymaa /kok
- Pia Kauma /kok
- Tom Packalén /ps
- Oras Tynkkynen /vihr
- Antti Rantakangas /kesk
- Lasse Männistö /kok
- Tuula Väätäinen /sd
- Eero Suutari /kok
- Arto Pirttilahti /kesk
- Markku Rossi /kesk
- Markku Eestilä /kok
- Vesa-Matti Saarakkala /ps
- Hanna Mäntylä /ps
- Ben Zyskowicz /kok
- Antti Kaikkonen /kesk
- Johanna Karimäki /vihr
- Pertti Hemmilä /kok
- Lasse Hautala /kesk
- Harri Jaskari /kok
- Leena Rauhala /kd
- Arja Juvonen /ps
- Martti Mölsä /ps
- Arto Satonen /kok
- Anne Holmlund /kok
- Anu Urpalainen /kok
- Peter Östman /kd
- Janne Sankelo /kok
- Tapani Mäkinen /kok
- Anne-Mari Virolainen /kok
- Tapani Tölli /kesk
- Kimmo Sasi /kok
- Sari Sarkomaa /kok
- Sinuhe Wallinheimo /kok
- Heikki Autto /kok
- Kari Rajamäki /sd