PERUSTELUT

Suomessa voimassa oleva työlainsäädäntö on muuten uudistettua, mutta työehtosopimuslaki ja työriitojen sovittelusta annettu laki ovat peräisin 1940- ja 1960-luvuilta. Nämä lait tulee pikimmiten saattaa arvioinnin ja tarpeellisten uudistusten kohteiksi.

Syksyllä 2004 AKT:n noin kaksi viikkoa kestänyt lakko nosti esiin vilkkaan keskustelun laittomista lakoista tuomittavista korvauksista. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työehtosopimukseen osallinen tai sidottu yhdistys voidaan laittoman lakon ollessa kyseessä määrätä maksamaan hyvityssakkoa. Hyvityssakolle on laissa asetettu maksimimäärä, joka tällä hetkellä on 23 500 euroa. Laittomasta lakosta ei voida tuomita vahingonkorvauksia.

Kaikissa muissa Pohjoismaissa on käytössä vahingonkorvausmenettely laittomien lakkojen osalta. Menettelyssä vahingonkorvauksen suuruutta määrättäessä arvioidaan lakon aiheuttamat vahingot yrityksille.

Ruotsissa tuomitut korvaukset ovat olleet pieniä, mutta myös lakot ovat olleet lyhyitä. Keskimäärin korvausten suuruus on ollut noin 700—1 700 euroa. Tanskassa sitä vastoin yksittäinen liitto on joutunut maksamaan noin 2,7 miljoonaa euroa vahingonkorvausta laittomasta lakosta. Norjassa suurin tuomittu korvaus on ollut 123 000 euroa. Missään kyseisistä maista vahingonkorvauksille ei ole asetettu ylärajaa.

Suomessa liitoille määrättävät hyvityssakot ovat siis huomattavasti pienempiä verrattuna pohjoismaiseen käytäntöön.

Hyvityssakot eivät selvästi toimi ennalta estävästi, mutta toisaalta niillä ei ole myöskään merkitystä aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi. Hyvityssakon määrä maksimissaankin on niin pieni, ettei se välttämättä johda lakon päättymiseen. Myöskään toistuvat hyvityssakot eivät esimerkiksi AKT:n lakossa vaikuttaneet lakon päättymiseen. Ei voi olla niin, että kustannukset lakon järjestäjälle ovat niin pieniä, että jo useaan kertaan laittomaksi tuomittu lakko voi edelleen jatkua. Tämä nykyinen käytäntö antaa pienille avainryhmille mahdollisuuden aiheuttaa suurta vahinkoa ilman pelkoa todellisten vahinkojen korvausvastuusta.

Hyvityssakot ovat usein myös määrältään niin vähäisiä, ettei niillä voida korvata aiheutunutta vahinkoa. Tyypillistä on lisäksi se, että suurimmat vahingot kärsivät työnantajat ja asiakkaat, joilla ei ole mitään osuutta asiaan. Vahingonkorvausmenettelyn käyttöönotto estäisi pelkkää hyvityssakkoa paremmin laittomia lakkoja. Lisäksi vahingonkorvausmenettely antaisi oikeudenmukaisen korvauksen laittomista lakoista kärsineille.

Vahingonkorvausta määrättäessä tulee ottaa huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, samoin kuin hyvityssakkoa määrättäessä on otettu. Vahingonkorvausmenettely tulee voimaan vain, jos työtuomioistuimessa laittomaksi tuomittua lakkoa ei lopeteta 24 tunnin sisällä työtuomioistuimen päätöksestä.