Nykyteknologia tarjoaa valtavan mahdollisuuden suuria tietomääriä sisältävien palvelin- tai datakeskuksien rakentamiselle. Kyseisten suurten tietomäärien tallentamiseen ja niiden säilyttämiseen tarkoitettujen keskusten perustaminen Suomeen edellyttää palvelinkeskusten toimintaa tukevia energiaveroratkaisuja.

Suomi on potentiaalinen maa palvelinkeskusten perustamiselle muun muassa keskusten jäähdytys- ja tilaratkaisujen osalta. Suomen ilmasto tukee palvelinkeskusten sijaintia Suomessa, sillä keskukset tarvitsevat toimivia jäähdytysjärjestelmiä, joissa kylmä ilmasto ja vesialueiden läheisyys toimivat suurena apuvälineenä vähentäen jäähdytykseen kuluvaa energiamäärää. Samoin Suomessa on valmiina tilakapasiteettia, joka sopii palvelinkeskusten toimintaan. Tästä esimerkkinä on Summan tehtaan hyödyntäminen Googlen palvelinkeskustoimintaan.

Suomen puutteena ovat energiaverotukseen liittyvät lait, jotka eivät huomioi riittävällä tavalla palvelinkeskuksien perustamista Suomeen. Näiden puutteiden johdosta palvelinkeskuksia ei riittävällä tavalla rinnasteta muun teollisuuden kanssa samaan kategoriaan, vaikka elinkeinopoliittiset perusteet ovatkin olemassa.

Suuret palvelinkeskukset ovat mittava investointi ja ne tuottavat huomattavan hyödyn yhteiskunnalle ja kansalaisille. Esimerkiksi Googlen Haminan palvelinkeskus oli noin 200 miljoonan euron investointi. Haminaan on tullut työpaikkoja Googlen myötä noin 100. Ruotsin Luulajassa on alkanut rakennustyöt Facebookin palvelinkeskusta varten. Tämän investoinnin suuruuden on arvioitu olevan 300—500 miljoonaa euroa ja uusien työpaikkojen määrän useita kymmeniä, jopa satoja.

On huomioitava, että suuret palvelinkeskukset tuovat suoran työllisyys- ja hyötyvaikutuksensa lisäksi myös muita hyötyjä. Esimerkiksi ne tarjoavat mahdollisuuden niiden tuottaman lämmön hyötykäytölle. Suurten palvelinkeskusten valtava konekapasiteetti tuottaa suuren määrän lämpöä, jonka talteenottoon tulisi kannustaa myös pienempien palvelinkeskusten osalta. Myös lämmön talteenottoon ja lämmön hyödyntämiseen liittyvät toimet tukisivat työllisyyttä.

Jotta suuret palvelinkeskukset ryhtyisivät edistämään oman palvelinkeskuksen perustamista Suomeen ja jotta niiden työllisyyttä tukevat vaikutukset saavutetaan, on valtion luotava toimivat lainsäädännölliset puitteet. Valtion on edistettävä palvelinkeskusten sijoittumista Suomeen esimerkiksi palvelinkeskusten energiaverokannan määrittämisellä nykyistä edullisempaan veroluokkaan.

Mahdollistamalla ammattimaisten palvelinkeskusten matalamman energiaverokannan huolehdimme siitä, että Suomen kilpailuasema paranee Euroopassa. Kyseisellä lakimuutoksella edistettäisiin Suomen edellytyksiä toimia palvelinkeskusten toimipaikkana ja luotaisiin työllisyyttä sekä yhteiskuntaamme tukevia ratkaisuja. Palvelinkeskusten tulisi tullakseen säännöksen soveltamisalan piiriin ammattimaisuudessaan täyttää seuraavan ehto: palvelinkeskus on kaupallinen palveluntarjoaja tai kapasiteetin vuokraaja useille asiakkaille.

Edellä kerrotuin perustein on syytä ryhtyä lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, joilla mahdollistetaan palvelinkeskusten sijoittuminen nykyistä edullisempaan veroluokkaan.