Alkoholilakia (1143/1994) säädettäessä sosiaali- ja terveysvaliokunta muutti hallituksen esitystä (HE 119/1994 vp). Hallituksen esityksessä oli lähdetty siitä, että alkoholiyhtiöllä olisi vähittäismyyntimonopoli enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää olutta lukuun ottamatta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti kuitenkin mietinnössään (StVM 32/1994 vp) mahdollistaa elinkeinopoliittisin perustein vähittäismyynnin silloin, kun valmistusluvan saanut haluaa myydä itse tuottamaansa, enintään 13 tilavuusprosenttia vahvaa käymisteitse valmistettua tuotetta. Valiokunnan tekemä muutos mahdollisti esimerkiksi viinien ja sahdin vähittäismyynnin sekä omalta osaltaan se on tukenut kotimaisen, pienimuotoisen viinintuotannon aikaansaamista.

Nykyinen alkoholilaki on luonut edellytyksiä kotimaisen viinintuotannon aseman paranemiselle. Epäkohtana voidaan kuitenkin pitää sitä, että viinien valmistaja ei ole pystynyt harjoittamaan esimerkiksi marjaliköörien vähittäismyyntiä, koska alkoholijuoman tilavuusprosentti on liian korkea.

Maaseutupolitiikan keskeinen tavoite on maaseudun elinkeinotoimintojen elvyttäminen ja kehittäminen sekä uusien työpaikkojen luominen. Tällä hetkellä maassamme on useita kymmeniä päätoimisia viinitiloja. Lisäksi ammattimaista viinintuotantoa harjoitetaan useilla tiloilla sivutoimisesti. Viinintuotanto sopii hyvin maamme maaseudulle. Puhtaista tuotteista ja hyvällä hygienialla tuotetuilla tuotteilla on hyvät kysyntänäkymät. Varsinaisen tuotannon lisäksi viinitilat lisäävät työllisyyttä sopimusviljelyn kautta muillakin tiloilla. Marjaliköörin myynnin salliminen tiloilla lisää oleellisesti niiden toimintamahdollisuuksia ja vahvistaa pidemmän aikavälin kannattavuutta.

Edellä mainituilla perusteilla onkin perusteltua muuttaa alkoholilain 14 §:n 2 momenttia siten, että laki mahdollistaa mietojen alkoholijuomien eli enintään 22 tilavuusprosenttia sisältävien alkoholijuomien vähittäismyynnin.