PERUSTELUT

Arvioiden mukaan joka kymmenes aikuinen suomalainen kärsii vakavasta masennuksesta. Suomessa on noin 800 000 aikuista, joilla on mielenterveysongelma. Heistä joka neljännellä eli 200 000:lla on keskimäärin 1,7 alaikäistä lasta. Jopa 340 000:ta lasta koskettaa siis jommankumman vanhemman mielenterveysongelma.

Tutkimusten mukaan vanhemman psyykkinen sairaus muuttaa vanhemmuutta, muuttaa perheenjäsenten rooleja, muuttaa vastuunjakoa ja voi heikentää lasten perusturvallisuutta ja myöhempää selviytymistä elämässä. Hoitamattomana tilanne voi johtaa sairauden siirtymiseen sukupolvelta toiselle.

Vanhemman mielenterveysongelma on aina riski lapsen mielenterveydelle. Jo nyt vakavasta masennuksesta kärsivien vanhempien lapsista noin 40 % kärsii psykiatrisesta häiriöstä ennen 20:ttä ikävuottaan, ja riski kasvaa 60 %:iin 25 ikävuoteen mennessä. Samaan aikaan ns. normaaliväestössä riski on huomattavasti pienempi eli vain 20—25 %. Suuri osa psykiatrisista potilaista on kasvanut perheessä, jossa on psyykkisesti sairas vanhempi. Suurella osalla lastenpsykiatrisista potilaista on psyykkisesti sairas vanhempi tai vanhemmat. Lasten sairastumisiin johtavat usein lääketieteelliset syyt, mutta myös vanhemmuuden puuttuminen.

Olemassa oleva lainsäädäntö tunnistaa lapsiomaisen erityisaseman lastensuojelulain 2 luvun 7 §:ssä sekä päihdehuoltolain 2 luvun 16 §:ssä. Muun muassa päihdehuoltolain 2 luvun 16 §:n mukaan, kun asiakas on päihdehuoltolain 2 luvussa tarkoitetussa hoidossa, on otettava huomioon myös hänen huollossaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve.

Mielenterveyslakiin tämä lapsiomaisen asema on jäänyt tyystin kirjaamatta. Tilanne on johtanut valitettavasti siihen, ettei lapsen asemaa automaattisesti arvioida ja oteta huomioon vanhemman sairastuessa psyykkisesti. Niinpä nykykäytännössä on selvää viivettä, ennen kuin lastensuojeluviranomainen huolestuu lapsiomaisen tilanteesta. Niinpä lapsiomaisen huomiointi ja palvelujen saatavuus on satunnaista ja täysin asuinpaikasta riippuvaa. Lapsiomaisen aseman kirjaaminen mielenterveyslakiin parantaisikin lapsiomaisten tilannetta ja mahdollistaisi nykyistä paremmin ennaltaehkäisevän työn koko Suomessa.