Suomessa parakvatin käyttö torjunta-aineena on ollut kielletty jo vuodesta 1985. Torjunta-aine parakvatti kielletiin koko EU:ssa vuonna 2007. Maahamme tuodaan elintarvikkeita, joiden tuottamiseen kyseistä torjunta-ainetta on käytetty.

Torjunta-ainelautakunta kielsi parakvatin käytön ja markkinoinnin Suomessa vuonna 1985 aineen suuren akuutin myrkyllisyyden ja puuttuvien hoitokeinojen takia. Aine sisältyy valtioneuvoston päätökseen tiettyjä tehoaineita sisältävien torjunta-aineiden markkinoille saattamisen ja käytön kieltämisestä (1361/1996). Parakvatti on luokiteltu erittäin myrkylliseksi aineeksi (T+) akuutin hengitystiemyrkyllisyyden takia, ja aine on akuutisti erittäin myrkyllistä suunnilleen kaikille eliöryhmille, nisäkkäät mukaan lukien.

Aineelle ei ole vastamyrkkyä tai hoitokeinoa. Parakvatti on pysyvä ja voi kertyä maahan, josta se kulkeutuessaan voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesistöihin. Aine on myrkyllistä vesieliöille jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Parakvatti voi jo pieninäkin annoksina aiheuttaa vakavia terveyshaittoja ja jopa kuoleman sekä ihmisille että eläimille.

Myrkkyä ruiskutettaessa on käytännössä mahdotonta välttää luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden altistumista. Aine säilyy luonnossa pitkään. Kenttäkokeissa puolet aineesta oli jäljellä maassa vielä 7—8 vuoden kuluttua. Parakvatin tappavan annoksen arvioidaan olevan ihmisellä noin 20—40 mg ruumiinpainokiloa kohden. Näin ollen vajaan ruokalusikallisen verran parakvattia sisältävää torjunta-ainetta (noin 20 pitoisuusprosenttia) riittää tappamaan aikuisen noin 70 kg painavan ihmisen. Korkeilla annoksilla kuolema seuraa yleensä muutamien päivien kuluessa altistuksesta. Kuolleisuus on yleensä varsin huomattavaa lievemmissäkin myrkytystapauksissa.